Versio 7. heinäkuuta 2016 kello 10.12 muokkaa 88.113.32.37 (keskustelu) →‎Tutkimustulosten kieltäminen Neuvostoliitossa ← Vanhempi muutos		Versio 30. joulukuuta 2016 kello 03.09 muokkaa kumoa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 22: \| alaviitteet = }} '''Gregor Johann Mendel''' ([[20. heinäkuuta]] [[1822]] [[Hynčice\|Heinzendorf]] – [[6. tammikuuta]] [[1884]] [[Brünn]]) oli [[Saksan kieli\|saksankielinen]] itävaltalainen [[Augustinolaiset\|augustinolaismunkki]]. Häntä luonnehditaan usein ”[[~~Genetiikka~~Perinnöllisyystiede\|genetiikan]] isäksi”.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://global.britannica.com/EBchecked/topic/374739/Gregor-Mendel \| Nimeke = Gregor Mendel \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisija = Encyclopædia Britannica \| Viitattu = 4.12.2014 }}</ref> ~~Hän~~Mendel asui suurimman osan elämästään [[Brünn]]issä (nyk. [[Brno]]), joka hänen aikanaan kuului [[Itävalta]]an, mutta nykyisin [[Tšekki]]in. Mendel oli [[luostari]]ssa koulutettu [[~~Munkki (uskonto)\|~~munkki]]. Hän teki [[herne]]illä järjestelmällisiä perinnöllisyyskokeita luostarin puutarhassa. Hänen monivuotiset, huolellisesti suunnitellut risteytyskokeensa loivat perustan perinnöllisyystieteen myöhemmälle kehitykselle. Mendel vietti eristäytynyttä elämää ja julkaisi elinaikanaan vain kaksi tieteellistä julkaisua ~~elinaikanaan~~. Tieteellisen työnsä ohella hän muun muassa opetti matematiikkaa luostarin koulussa ja yliopistossa sekä päätyi myöhemmin luostarinsa johtajaksi. Tämä työ oli hänestä vaativinta, sillä hän joutui taistelemaan luostarin säilymisen puolesta valtiovaltaa vastaan. __NOTOC__ ==Tutkimustyö== Mendel valitsi kokeisiinsa seitsemän erilaista herneen ominaisuutta ja teki laajoja, kvantitatiivisia risteytyskokeita, jotka jatkuivat monen sukupolven ajan. Näiden kokeiden perusteella hän päätteli, että tietyt herneen ominaisuudet ovat [[perinnöllisyys\|periytyviä]] ja niiden taustalla olevat, sukupolvesta toiseen kulkeutuvat perintötekijät ([[geeni]]t) voivat olla vallitsevia ([[Dominoiva ominaisuus\|dominantteja]]) tai peittyviä ([[Resessiivinen ominaisuus\|resessiivisiä]]). Hän pystyi myös osoittamaan, että tietyt ominaisuudet voivat periytyä jälkeläisille toisistaan riippumatta (segregaatio). Mendel oli kolme vuosikymmentä aikaansa edellä, kun biologit eivät [[Taksonomia\|taksonomisen]] biologiakäsityksensä vuoksi arvostaneet hänen [[Empiirinen tutkimus\|empiirisiä]] tutkimuksiaan. Geneetikot vahvistivat hänen tutkimustuloksensa 1900-luvun alussa. Siitä pitäen häntä on pidetty aiheellisesti genetiikan uranuurtajana. Mendelin mukaan on myös nimetty kaksi tunnettua biologista lakia, [[Mendelin säännöt]]: Rivi 36: * sääntöä peittyvien (resessiivisten) ominaisuuksien jäämisestä vallitsevien (dominanttien) ominaisuuksien varjoon, kutsutaan usein Mendelin 3. laiksi (''Law of Dominance''), mutta nykyisin tätä pidetään perinnöllisyyden perusoppina, ei niinkään Mendelin lakina. [[Kuva:Mendel seven characters.svg\|thumb\|vasen\|Seitsemän Mendelin tutkimista herneen 34~~:stä~~ ominaisuudesta.]] ==Tutkimustulosten kieltäminen Neuvostoliitossa==

Ero sivun ”Gregor Mendel” versioiden välillä