Ero sivun ”Tšetšenia” versioiden välillä

Tšetšeenit muuttivat alueelleen Pohjois-[[Kaukasia]]an 600-luvulla tai ennen sitä jostain etelästä. Islamin vaikutus levisi alueelle [[Mongolit]] hävittivät maata. Tšetšeenien hallintotapa oli demokraattinen{{kenen mukaan}}, varsinaisia päälliköitä ei ollut. Maa oli hyvin metsäinen, mikä helpotti alueen puolustusta. Venäjä valtasi Tšetšenian 1800-luvulla. Tästä lähtien tšetšeenien ja venäläisten välit olivat yleensä huonot. Kommunistinen diktaattori Josif Stalin vainosi tšetšeeneja pakkosiirtäen heitä muualle. Tšetšeenien takaisinmuutto aiheutti 50-luvun lopussa levottomuuksia venäläisten ja tšetšeenien välille. Kun MeuvostoliittoNeuvostoliitto hajosi 1991, tšetšeenit alkoivat vaatia itsenäisyyttä. Mutta Boris Jeltsinin johtama Venäjä piti maan itsenäistymistä laittomana, ja [[Ensimmäinen Tšetšenian sota|aloitti 1994 sodan maata vastaan]]. Tšetšeenit pitivät sodassa melko hyvin pintansa rajuista pommituksista huolimatta. Niinpä maa sopi rauhasta 1996. Maa pysyi hajanaisena ja levottomana. [[Venäjän kerrostaloräjäytykset 1998|Vuonna 1999 Venäjällä tapahtui kerrostaloräjäytyksiä]], joita väitettiin tšetšeenien tekemiksi. Venäjä kosti tämän [[Toinen Tšetšenian sota|hyökkäämällä maahan]]. Sodassa kuoli eri arvioiden mukaan 25000-250000 siviiliä ja Venäjän pommitukset raunioittivat pääkaupunkia pahoin. Tšetšeenit kostivat tämän ja [[Tšetšenian sotien sotarikokset|Venäjän tekemät sotarikokset]] muutamin terrori-iskuin. Mutta Venäjää vastaan kapinoivien separaaristien rivit harvenivat nopeasti ja heidän kannatuksensa hiipui.