Versio 19. lokakuuta 2014 kello 00.38 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 220 muokkausta p →‎Varhainen uskonnollisuus: typo ← Vanhempi muutos		Versio 29. joulukuuta 2016 kello 03.33 muokkaa kumoa 188.67.163.6 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 2: [[Tiedosto:Itcho Hanabusa, The Falling Thunder God.jpg\|thumb\|280px\|[[Itchō Hanabusa]], ''Putoava ukkosenjumala'', [[Edo-kausi]]. Kamien esittäminen kuvallisesti alkoi vasta buddhalaisen vaikutuksen myötä.]] '''Kami''' ({{k-ja\|神}}) tarkoittaa [[šintolaisuus\|šintolaisuudessa]] [[pyhä]]ä tai kunnioitettua ilmiötä. Kami käännetään harhaanjohtavasti usein ”[[Henki\|hengeksi]]” tai ”[[jumala]]ksi”. Sanaa voidaan käyttää sekä tarkoittamaan kami-luonnetta, tietynlaisia pyhiä ominaisuuksia (vertaa latinan ''[[numen]]''), tai tiettyjä olentoja, elollisia, elottomia tai jumalallisia, joilla on kami-luonne.<ref name="japrelig">Kitagawa et al. 1987, s. 36.</ref> Erilaisia ja erityyppisiä kameja on huomattavan suuri määrä: perinne kuvaa kamien valtavaa määrää sanoin ''yaoyorozu no kami'' ({{k-ja\|八百万の神}}), ”lukematon määrä kameja”, kirjaimellisesti ”kahdeksan miljoonaa kamia”. Kameja on šintolaisuudessa kaikkialla; niitä ovat paitsi luonnonelementit, kuten [[aurinko]], [[kuu]], [[vesi]], [[Vuori\|vuoret]] ja niin edelleen, myös itsenäiset, ihmisen toimintaa suojelevat ja ihmisten valmistamissa esineissä asuvat olennot. Kameja voivat olla myös esimerkiksi kuolleet ~~esi-isät~~esivanhemmat, menneisyyden suuret henkilöt tai aiemmin [[Japanin keisari\|keisari]].<ref name="encycl">Grapard et al. 1983, s. 130.</ref> Jokaisella kamilla on sisäinen voima, ''tama'', joka voidaan usein jakaa karkeaan ja väkivaltaiseen puoleen (''aramitama'') ja hienostuneeseen ja rauhalliseen puoleen (''nigitama''). ''Tama'' on šintolaisuudessa rituaalisen toiminnan kohteena ja se on olemassa myös ihmisissä (''[[tamashii]]''). Šintolaisissa seremonioissa paikalle kutsuttu kami asettuu väliaikaiseen astiaan (''[[shintai]]''), joka voi olla luonnonelementti kuten kivi tai ihmisen valmistama esine, usein [[peili]] tai [[miekka]]. Kami voidaan jakaa osiin lukemattomia kertoja ilman, että se heikkenisi, ja pyhittää uusiin paikkoihin (''[[kanjō]]'') aiemman kamin fragmentteina (''bunshin'').<ref name="encycl"/> Rivi 62: [[Tiedosto:Miko at Shimogamo jinja.jpg\|thumb\|220px\|[[Miko (shintolaisuus)\|Mikot]] olivat alun perin naispuolisia ennustajia, jotka välittivät kamien tahdon ihmisille.]] Aivan varhaisesta esihistoriallisesta [[Jōmon-kausi\|Jōmon-kauden]] uskonnollisuudesta ei tiedetä paljoa. Sitä seuranneen [[Yayoi-kausi\|Yayoi-kauden]] kulttuuri, joka merkitsi maanviljelyksen yleistymistä, oli [[Masao Oka]]n esittämän ~~hypoteesin~~oletuksen mukaan monipuolinen sekoitus uskonnollisia perinteitä. Sen muodostivat [[melanesia]]lainen ~~elementti~~perinne, johon kuuluivat horisontaalinen kosmologia ja ~~esi-isien~~esivanhempien henkien kunnioitus, [[austroaasialaiset kielet\|austroaasialainen]] ~~elementti~~perinne, johon kuuluivat šamaanit ja myytti maataloutta ohjaavasta ~~auringonjumalattaresta~~naispuolisesta auringonjumalasta, [[Tunguusikielet\|tunguusilainen]] ~~elementti~~perinne, joka piti sisällään [[siperia]]laisen šamanismin muodon ja vertikaalisen kosmologian, [[austronesialaiset kielet\|austronesialainen]] ~~elementti~~perinne, jonka mukana Japaniin saapui muun muassa riisinviljely, ja edelleen [[Altain tasavalta\|altailainen]] ~~elementti~~perinne, johon kuului patriarkaalinen klaaneihin perustunut sosiaalinen järjestelmä ja tapa palvoa taivaallisia jumaluuksia, joiden uskottiin laskeutuvan puihin tai vuorenhuipuille.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 33.</ref> [[Munakata-jinja\|Munakatan pyhäkön]] ulkopuolelta on löytynyt kivisiä hevos- ja laivaveistoksia: luultavasti kamien uskottiin saapuvan paikalle ratsain tai mereltä, mikä liittynee altailaisen ryhmän saapumiseen Japaniin 200-luvulla.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 34.</ref> Alkuperäinen kosmologinen perspektiivi oli horisontaalinen, ja siitä on edelleen jälkiä joissakin uskonnollisissa festivaaleissa, joissa kamit tulevat paikalle horisontin takaa eivätkä taivaasta.<ref>Grapard et al. 1983, s. 125.</ref> Jo varhaisissa kameissa yhdistyi erilaisia piirteitä, ja jotkin niistä olivat usean eri kamin yhdistelmiä. Esimerkiksi varhainen [[Amaterasu]] lienee ollut altailaisen pääjumalan ja austroaasialaisen ruoantuotannon jumalan yhteenliittymä.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 36.</ref> Altailaisen kulttuurin ''[[uji (klaani)\|uji]]''-klaanijärjestelmä nousi vähitellen vallitsevaksi. Uji-klaanilla oli oma kaminsa (''uji-gami''), jota pidettiin klaanin perustajana ja jonka pyhäkköä johti klaanin päämies. Klaanin kamin lisäksi japanilaisten elämää säätelivät lukuisat muut olennot, joilla oli kami-luonne. Nämä olennot voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin. Oka on esimerkiksi jakanut ne viiteen eri tyyppiin sen mukaan, miten ihmiset suhtautuivat niihin: ensimmäiseen kuuluvat ihmisissä tai luonnonelementeissä, etenkin eläimissä,<ref name="kit 120"/> olevat henget (''mono''), toiseen ryhmään lukeutuvat kamien tai ihmisten<ref name="kit 120">Kitagawa et al. 1987, s. 120–121.</ref> ”sielut”, ''[[tama (šintolaisuus)\|tamat]]''. Kolmanteen luokkaan kuuluvat ''marebito''-henget, esi-isien henget tai aaveet, jotka olivat horisontaalisen melanesialaisen kosmologian tuotos. Neljännessä ryhmässä ovat ”varsinaiset” kamit, vertikaalisen kosmologian mukanaan tuomat olennot, jotka laskeutuivat taivaasta esimerkiksi puihin. Viidenteen lukeutuvat taivaankappaleet, kuten aurinko ja kuu, ja sään ilmiöt. Termi ”kami” alkoi myöhemmin tarkoittaa kaikkia kami-luonteisia henkiä.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 37–38.</ref>

Ero sivun ”Kami” versioiden välillä