Ero sivun ”Ašina” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
Kiinalaiset nimittivät alaisiaan ”Ašina-Tu-kju”. Tu-kju tarkoittaa turk+jut eli turkit eli turkkilaiset. Sanan pääte turk-kjut tulee mongolin kielen monikosta. Muinaisturkkilaisessa kielessä kaikki poliittiset termit muodostettiin mongolin kielen monikosta. Sana ”turk” tarkoittaa vahvaa, voimakasta. Tutkija A.N. Kononovin mukaan tämä nimitys on aikojen kuluessa alkanut tarkoittamaan kokonaista heimoryhmää. 400-luvulle asti he puhuivat alueen yhteistä kieltä, snjabien kieltä, joka oli komento-, kauppa- ja diplomatian kieli. Tätä kieltä puhuvat Ašina-suku siirtyi vuonna 439 Gobin autiomaan pohjoisosiin.
 
Ašina-suvun kaanit saattoivat olla toteemienpalvojia, mutta joka tapauksessa nimitys ”susi” oli turkkilaisille hyvin tärkeä 400-luvulla. Kiinalaisten lähteiden mukaan turkkilainen kaani ja susi olivat synonyymeja. Snjabilainen keisarinna mainitsi miehestään Šabolio-kaanista: ”Kaani on ominaisuuksiltaan kuin susi”. Ohjeet hyökkäykseen turkkilaisia vastaan olivat: ”Heitä vastaan pitää käyttää seuraavia menetelmiä: aja paimenet pakoon ja hyökkää susien kimppuun”. Turkkilaiset päälliköt pukivat ylleen susien kultaiset päät. Kahdessa turkkilaislegendassa kerrotaan turkkilaisten alkuperästä, että heidän esi-isänsäesivanhempansa oli susinaaras. Kummassakaan legendassa ei mainita Ašina-suvun saapumisesta Hansusta. Sen vuoksi voi olettaa, että legendat ovat syntyneet Altai-vuoristossa kenties sen takia, että niiden avulla pystyttiin esittämään heidän oikeutensa johtavaan asemaan.
 
Ensimmäinen legenda on mielenkiintoinen sikälikin, että siinä mainitaan, että ”Sukuhaara laajeni Hunnun läntiseltä alueelta hyvin kauas länteen” eli siinä mainittiin hunni Attilan valtakunnasta. Tämän haaran naapurit tuhosivat niin tarkasti, että jäljellä jäi vain yksi kymmenvuotias poika, jolta viholliset hakkasivat irti kädet ja jalat sekä ruho viskattiin suolle. Siellä hän saattoi raskaaksi susinaaraan. Poika jäi vaivoin henkiin ja susinaaras juoksi Altai-vuoristoon, jossa se synnytti 10 poikaa. Näin suku lisääntyi hyvin nopeasti ja muutaman sukupolven kuluttua Arslan-šad (Asjan-še kiinaksi translitteroituna) lähti joukkoineen luolasta ja tunnusti itsensä zhuahanin kaanin vasalliksi. Näin ollen tämän legendan mukaan altailaiset turkit polveutuvat läntisistä hunneista, mutta eivät suoraan vaan myyttisen susinaaraan kautta. Jos lasketaan, että läntiset hunnit hävitettiin vuonna 468, niin turkkilaisten esiintyminen kansana jo vuonna 545 olisi varsin ihmeellistä, että he olisivat lisääntyneet niin nopeasti muutamassa sukupolvessa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ašina