Ero sivun ”Dogonit” versioiden välillä

Dogonien alkuperästä tai heidän historiastaan ennen Bandiagaraan asettumisesta ei tiedetä paljoa. Dogonien oman perimätiedon mukaan alueen luolista löydetyt puuveistokset ovat yli 2&nbsp;000 vuotta vanhoja ja ne teki kansa nimeltä telemit, jonka dogonit uskovat asuttaneen aluetta ennen heitä. Vanhimmat puuveistokset on kuitenkin ajoitettu vain 200 vuotta vanhoiksi ja ne muistuttavat tyyliltään dogonien veistoksia. Samoin dogonit ovat pitäneet alueelta löydettyjä luita telemien jäännöksinä, mutta niistäkin vanhimmat ovat ajoitettu 1000-luvulle.<ref>West 2009, s. 179</ref> Edelleen dogonien perimätiedon mukaan dogonien esi-isätesivanhemmat tulivat alueelle vasta 1200-luvulla [[Nigerjoki|Nigerjoen]] länsipuolelta näiden paetessa laajenevien Ghanan, Malin ja [[Songhai]]n tieltä. Heiän piti liikkua jälleen 1400-luvulla [[mossit|mossien]] tieltä ja tuolloin he muuttivat nykyisille alueilleen. Alueen kallioinen maasto tarjosi turvaa myöhemminkin 1700- ja 1800-luvuilla [[jihad]]ia käyneitä [[islam|muslimeja]] vastaan. Vuosina 1892–1905 [[Ranska]] laajensi siirtomaaimperiumiaan nykyiseen Maliin, mutta heidän käydessä sotaa pääasiassa alueen muslimeja vastaan dogonit jäivät tapahtumista syrjään. Eurooppalaiset pyrkivät ottamaan yhteyttä dogoneihin ensimmäistä kertaa varsinaisesti vasta 1930-luvulla, jolloin tutkijat kirjasivat ylös heidän tapojaan. Malin itsenäistyttyä vuonna 1960 dogonit ovat pysytelleet syrjässä maan poliittisesta elämästä. Hiljattain dogoneja on kuitenkin muuttanut perinteisiltä alueiltaan muille alueille, joilla maanviljely on helpompaa. Dogonit tulivat tunnetuksi maailmalla ja heidän on väitetty omaavan kehittynyttä astrologista tietoa, mutta nämä väitteet on sittemmin kumottu.<ref name="West 2009, s. 180">West 2009, s. 180</ref>

Nykyisin miltei puolet dogoneista on muslimeja, joiden lisäksi osa on kääntynyt kristinuskoon. Hekin ovat tosin usein säilyttäneet perinteisen uskon piirteitä. Perinteiseen uskoon kuuluu monimutkainen käsitys heidän ympäristöstään ja ne tuntevat parhaiten ''hogon''-nimiset papit tai hengelliset johtajat. Usko koostuu tarinoista, joita pidetään tositapahtumina. Useimmat tuntevat niistä kuitenkin vain muutamia.<ref name="West 2009, s. 183" /> Kuolleet haudataan usein alueen luoliin ja niissä säilytetään myös uskonnollisiin rituaaleihin tarvittavaa esineistöä, kuten esimerkiksi naamioita<ref>West 2009, s. 184</ref>.