Ero sivun ”Evoluutio” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 34:
*{{Verkkoviite |osoite=http://www.darwinproject.ac.uk/letter/entry-2532 |Nimeke=Darwin, C. R. to Lubbock, John |sivusto=Darwin Correspondence Project |Julkaisija=University of Cambridge |Julkaisupaikka=Cambridge, UK |Viitattu=15. elokuuta 2015 |kieli={{en}} |selite=Kirje 2532, 22. marraskuuta 1859.}}</ref><ref name="Sulloway09">{{Lehtiviite |Tekijä=Sulloway, Frank J. |Ajankohta=kesäkuu 2009 |Otsikko=Why Darwin rejected intelligent design |Julkaisu=Journal of Biosciences |Julkaisupaikka=Bangalore |Julkaisija=Indian Academy of Sciences |Vuosikerta=34 |Numero=2 |Sivut=173–183 |Doi=10.1007/s12038-009-0020-8 |Issn=0250-5991 |Pmid=19550032 |Kieli={{en}} }}</ref><ref name="Dawkins89">Dawkins: ''Sokea kelloseppä''.</ref>
 
Ratkaiseva irtautuminen kiinteiden biologisten lajien käsitteestä alkoi, kun Charles Darwin laati luonnonvalinnan kautta tapahtuvalle evoluutiolle tieteellisen teorian. Osittain [[Thomas Malthus]]in kirjoittaman ''[[An Essay on the Principle of Population]]'' (1798) -nimisen kirjan vaikutuksen alla, Darwin totesi, että populaation kasvu johtaisi "taisteluun olemassaolon puolesta", jossa suotuisat variaatiot voisivat selviytyä kun toiset menehtyivät. Jokaisessa sukupolvessa, lukuisat jälkeläiset eivät selviydy hengissä lisääntymisikään rajallisten resurssien takia. Tämä voisi selittää kasvien ja eläinten monimuotoisuus ja yhteinen alkuperä luonnonlakeihin perustuvilla prosesseilla, jotka toimivat samalla tavalla kaikentyyppisiin organismeihin.<ref name="Sober09">{{Lehtiviite |Tekijä=Sober, Elliott |Ajankohta= 16. kesäkuuta 2009 |Otsikko=Did Darwin write the ''Origin'' backwards? |Julkaisu=Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. |Julkaisupaikka=Washington, D.C. |Julkaisija=National Academy of Sciences |Vuosikerta=106 |Numero=Suppl. 1 |Sivut=10048–10055 |Bibcode=2009PNAS..10610048S |Doi=10.1073/pnas.0901109106 |Issn=0027-8424 |Kieli={{en}} }}</ref><ref>Mayr: ''Evoluutio''.</ref><ref>Bowler: ''Evolution: The History of an Idea'', s. 145–146.</ref><ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Sokal, Robert R.; Crovello, Theodore J. |Ajankohta=maaliskuu–huhtikuu 1970 |Otsikko=The Biological Species Concept: A Critical Evaluation |Julkaisu=The American Naturalist |Julkaisupaikka=Chicago, IL |Julkaisija=University of Chicago Press; American Society of Naturalists |Vuosikerta=104 |Numero=936 |Sivut=127–153 |Doi=10.1086/282646 |Issn=0003-0147 |Jstor=2459191 |Kieli={{en}} }}</ref> Darwin kehitti "[[Luonnonvalinta|luonnonvalinnaksi]]" kutsumaansa teoriaa vuodesta 1838 eteenpäin ja oli kirjoittamassa "isoa kirjaa" aiheesta kun [[Alfred Russel Wallace]] lähetti hänelle samankaltaisen teorian vuonna 1858. Molemmat miehet esittivät erilliset paperinsa Lontoon [[Linnean Society]] -tutkimusseuralle.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Darwin, Charles; Wallace, Alfred |Ajankohta=20. elokuuta 1858 |Otsikko=On the Tendency of Species to form Varieties; and on the Perpetuation of Varieties and Species by Natural Means of Selection |www=http://darwin-online.org.uk/content/frameset?itemID=F350&viewtype=text&pageseq=1 |Julkaisu=Journal of the Proceedings of the Linnean Society of London. Zoology |Vuosikerta=3 |Numero=9 |Sivut=45–62 |Doi=10.1111/j.1096-3642.1858.tb02500.x |Issn=1096-3642 |Viitattu=15. elokuuta 2015 |Kieli={{en}} }}</ref> Vuoden 1859 loppupuolella, Darwinin julkaisema ''Lajien synty'' selitti luonnonvalinnan yksityiskohtaisesti ja tavalla, joka johti evoluutiokäsitteiden yhä laajempaan hyväksymiseen. [[Thomas Henry Huxley]] sovelsi Darwinin ajatuksia [[Ihminen|ihmisiin]] ja käytti [[paleontologia]]a ja komparatiivista anatomiaa esittääkseen vahvaa näyttöä sille, että ihmisillä ja [[Ihmisapinat|ihmisapinoilla]] on yhteinen esi-isäesivanhempi. Jotkut häiriintyivät tästä, sillä se merkitsi, että ihmisillä ei ole erityistä asemaa [[Maailmankaikkeus|maailmankaikkeudessa]].<ref>{{Verkkoviite |Tekijä=Desmond, Adrian J. |Sivusto=Encyclopædia Britannica Online |Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/277746/Thomas-Henry-Huxley |Nimeke=Thomas Henry Huxley |Viitattu=15. elokuuta 2015 |Ajankohta= 17. heinäkuuta 2014 |Julkaisija=Encyclopædia Britannica, Inc. |Julkaisupaikka=Chicago, IL |Kieli={{en}} }}</ref>
 
Perinnöllisyyden täsmälliset mekanismit ja uusien piirteiden alkuperä olivat edelleen arvoituksia. Tätä varten Darwin kehitti väliaikaisen pangeneesi ({{k-en|pangenesis}}) -nimisen teorian.<ref name="Liu09">{{Lehtiviite |Tekijä=Liu, Y. S.; Zhou, X. M.; Zhi, M. X.; Li, X. J.; Wang, Q. L. |Ajankohta=syyskuu 2009 |Otsikko=Darwin's contributions to genetics |Julkaisu=Journal of Applied Genetics |Julkaisupaikka=Poznań |Julkaisija=Institute of Plant Genetics, Polish Academy of Sciences |Vuosikerta=50 |Numero=3 |Sivut=177–184 |Doi=10.1007/BF03195671 |Issn=1234-1983 |Pmid=19638672 |Kieli={{en}} }}</ref> [[Gregor Mendel]] kirjoitti vuonna 1865, että piirteet periytyivät ennakoitavalla tavalla elementtien (myöhemmin [[geeni]]en) vapaan yhdistymisen ja erkanemisen kautta. Mendelin perinnöllisyyssäännöt syrjäyttivät lopulta suurimman osan Darwinin pangeneesiteoriasta.<ref name="Weiling">{{Lehtiviite |Tekijä=Weiling, Franz |Ajankohta=heinäkuu 1991 |Otsikko=Historical study: Johann Gregor Mendel 1822–1884 |Julkaisu=American Journal of Medical Genetics |Vuosikerta=40 |Numero=1 |Sivut=1–25; discussion 26 |Doi=10.1002/ajmg.1320400103 |Pmid=1887835 |Kieli={{en}} }}</ref> [[August Weismann]] teki tärkeän erotuksen kehossa olevien [[Iturata|itusolujen (siittiöiden ja munasolujen)]] ja [[Somaattinen solu|somaattisten solujen]] välille osoittaen, että perinnöllisyys tapahtuu vain ituradan kautta. [[Hugo de Vries]] yhdisti Darwinin pangeneesiteorian Weismannin itu/soma -solujen erotukseen ja ehdotti, että Darwinin pangeenit sijaitsivat [[tuma]]ssa ja ilmaistuna siirtyivät [[solulima]]an ja muuttivat [[solu]]n rakennetta. De Vries oli myös yksi tutkijoista, jotka tekivät Mendelin työn tunnetuksi uskoen, että Mendeeliset piirteet vastasivat ituradan kautta periytyviä variaatioita.<ref name="Wright84">Wright: ''Genetic and Biometric Foundations'', s. 480.</ref> Selittääkseen kuinka uusia variaatioita syntyy, De Vries kehitti mutaatioteorian, joka aiheutti hetkellisen välirikon Darwinistisen evoluution tukijoiden ja De Vriesin puolella olevien biometriikoiden välille.<ref name="Gould02" /><ref>Provine: ''The Origins of Theoretical Population Genetics''.</ref><ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Stamhuis, Ida H.; Meijer, Onno G.; Zevenhuizen, Erik J. A. |Ajankohta=kesäkuu 1999 |Otsikko=Hugo de Vries on Heredity, 1889-1903: Statistics, Mendelian Laws, Pangenes, Mutations |Vuosikerta=90 |Numero=2 |Sivut=238–267 |Julkaisu=Isis |Julkaisupaikka=Chicago, IL |Julkaisija=University of Chicago Press |Doi=10.1086/384323 |Issn=0021-1753 |Jstor=237050 |Pmid=10439561 |Kieli={{en}} }}</ref> 20. vuosisadan taitteessa, populaatiogenetiikan edelläkävijät kuten [[J. B. S. Haldane]], [[Sewall Wright]] ja [[Ronald Fisher]] asettivat evoluutioteorian perustan vankalle tilastolliselle filosofialle. Darwinin teorian, geneettisten mutaatioiden ja Mendelin perinnöllisyyssääntöjen välillä ollut perätön ristiriita oli siten ratkaistu.<ref>Quammen: ''The Reluctant Mr. Darwin''.</ref>
Rivi 51:
Periytyvät ominaisuudet siirtyvät yhdeltä sukupolvelta seuraavalle geneettisen informaation sisältävän [[DNA]]-molekyylin avulla.<ref name=Pearson_2006/> DNA on pitkä [[polymeeri]], joka koostuu neljän tyyppisestä emäksestä. Emästen järjestys tietyllä DNA-molekyylin jaksolla määrittelee geneettisen informaation samaan tapaan kuin kirjainten järjestys määrittelee lauseen. Ennen kuin solu jakautuu, DNA kopioidaan niin, että kummassakin syntyvässä solussa on sama emäsjärjestys. DNA-molekyylin osia, jotka voidaan määritellä yksittäisiksi toiminnallisiksi yksiköiksi kutsutaan geeneiksi; eri geeneillä on eri emäsjärjestys. [[Solu]]jen sisällä olevat pitkät DNA-juosteet muodostavat [[Kromosomi|kromosomeiksi]] kutsuttuja tiivistettyjä rakenteita. DNA-jakson tarkkaa sijaintia kromosomissa kutsutaan [[Lokus|lokukseksi]]. Jos DNA-jakso lokuksessa eroaa yksilöiden välillä, tämän jakson eri muotoja kutsutaan [[Alleeli|alleeleiksi]]. DNA-jaksot voivat muuttua [[mutaatio]]iden kautta, tuottaen uusia alleeleja. Jos mutaatio tapahtuu geenissä, uusi alleeli voi vaikuttaa geenin säätelemään ominaisuuteen muuttaen eliön fenotyyppiä.<ref name=Futuyma>{{Kirjaviite |Tekijä = Futuyma, Douglas J. |Vuosi = 2005 |Nimeke = Evolution |Julkaisija = Sinauer Associates, Inc |Julkaisupaikka = Sunderland, Massachusetts |Isbn = 0-87893-187-2 |Kieli={{en}} }}</ref> On kuitenkin huomioitava, että vaikka tämä yksinkertainen vuorovaikutus alleelin ja ominaisuuden välillä toimii joissain tapauksissa, valtaosa ominaisuuksista ovat monimutkaisempia ja niiden kehitystä säätelevät [[Polygeeninen ominaisuus|useat vuorovaikutuksessa olevat geenit]].<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Phillips, P.C. |Otsikko = Epistasis—the essential role of gene interactions in the structure and evolution of genetic systems |Julkaisu = Nature Reviews Genetics |Vuosikerta = 9 |Numero = 11 |Sivut = 855–67 |Vuosi = 2008 |Pmid = 18852697 |Doi = 10.1038/nrg2452 |Pmc = 2689140 |Kieli={{en}} }}</ref><ref name=Lin>{{Lehtiviite |Tekijä = Wu, R.; Lin, M. |Otsikko = Functional mapping&nbsp;– how to map and study the genetic architecture of dynamic complex traits |Julkaisu = Nature Reviews Genetics |Vuosikerta = 7 |Numero = 3 |Sivut = 229–37 |Vuosi = 2006 |Pmid = 16485021 |Doi = 10.1038/nrg1804 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Hiljattaiset löydökset ovat vahvistaneet tärkeitä esimerkkejä periytyvistä muutoksista, joita ei voida selittää emäsjärjestyksien muutoksilla DNA-molekyylissä. Nämä ilmiöt luokitellaan [[Epigeneettinen periytyminen|epigeneettisiksi]] periytymisjärjestelmiksi.<ref name="Jablonk09">{{Lehtiviite |Tekijä = Jablonka, E.; Raz, G. |Otsikko = Transgenerational epigenetic inheritance: Prevalence, mechanisms and implications for the study of heredity and evolution |Julkaisu = The Quarterly Review of Biology |Vuosikerta = 84 |Numero = 2 |Sivut = 131–176 |Vuosi = 2009 |Pmid = 19606595 |Doi = 10.1086/598822 |Kieli={{en}} }}</ref> [[Kromatiini]]n merkitseminen DNA-[[metylaatio]]lla, omavaraiset metaboliset kytkennät, geenien vaimentaminen [[RNA-interferenssi]]llä ja [[prioni]]en kaltaisten proteiinien kolmiulotteiset [[Proteiinin rakenne|konformaatiot]] ovat alueita, joilla epigeneettisiä periytymisjärjestelmiä on löydetty eliötasolla.<ref name="Bossdorf10">{{Lehtiviite |Tekijä = Bossdorf, O.; Arcuri, D.; Richards, C. L.; Pigliucci, M. |Otsikko = Experimental alteration of DNA methylation affects the phenotypic plasticity of ecologically relevant traits in ''Arabidopsis thaliana'' |Julkaisu = Evolutionary Ecology |Vuosikerta = 24 |Numero = 3 |Sivut = 541–553 |Vuosi = 2010 |Doi = 10.1007/s10682-010-9372-7 |Kieli={{en}} }}</ref><ref name="Jablonka05">{{Kirjaviite |Tekijä = Jablonka, E.; Lamb, M. |Nimeke = Evolution in four dimensions: Genetic, epigenetic, behavioural and symbolic |Vuosi = 2005 |Julkaisija = MIT Press |www= http://books.google.ca/books?id=EaCiHFq3MWsC&printsec=frontcover |Isbn = 0-262-10107-6 |Kieli={{en}} }}</ref> Kehitysbiologit ovat ehdottaneet, että monimutkaiset vuorovaikutukset geneettisissä verkostoissa ja solujen välinen kommunikaatio voivat johtaa periytyviin variaatioihin, jotka voivat olla kehityksen plastisuuden ja kanalisaation mekanismien taustalla.<ref name="Jablonka02">{{Lehtiviite |Tekijä = Jablonka, E.; Lamb, M.J. |Otsikko = The changing concept of epigenetics |Julkaisu = Annals of the New York Academy of Sciences |Vuosikerta = 981 |Numero = 1 |Sivut = 82–96 |Vuosi = 2002 |Doi = 10.1111/j.1749-6632.2002.tb04913.x |Bibcode = 2002NYASA.981...82J |Pmid=12547675 |Kieli={{en}} }}</ref> Perinnöllisyyttä voi esiintyä myös suuremmissa mittakaavoissa. Esimerkiksi, eliöiden tavanomaiset ja toistuvat käyttäytymismallit omissa ympäristöissään ohjaavat ekologista periytyvyyttä [[Ekologinen lokero|ekolokeroiden]] rakentamisen prosessin kautta. Tämä tuottaa kirjon ilmiöitä, jotka muuttavat seuraavien sukupolvien valintajärjestelmää. Jälkeläiset perivät geenien lisäksi esi-isienesivanhempien ekologisten tekojen tuottamat ympäristötekijät.<ref name="Laland06">{{Lehtiviite |Otsikko = Perspective: Seven reasons (not) to neglect niche construction |Tekijä = Laland, Kevin N.; Sterelny, Kim |Julkaisu = Evolution |Vuosikerta = 60 |Numero = 8 |Sivut = 1751–1762 |Ajankohta = syyskuu 2006 |Doi = 10.1111/j.0014-3820.2006.tb00520.x |Kieli={{en}} }}</ref> Muita esimerkkejä evoluutiossa esiintyvistä periytyvyyksistä, jotka eivät ole suoraan geenien vaikutuksen alla, ovat kulttuuripiirteiden periytyminen ja [[symbiogeneesi]].<ref name="Chapman98">{{Lehtiviite |Otsikko = Morphogenesis by symbiogenesis |Tekijä = Chapman, Michael J.; Margulis, Lynn |Julkaisu = International Microbiology |Vuosikerta = 1 |Numero = 4 |Sivut = 319–326 |Ajankohta =joulukuu 1998 |Pmid = 10943381 |Kieli={{en}} }}</ref><ref name="Wilson07">{{Lehtiviite |Tekijä = Wilson, David Sloan; Wilson, Edward O. |Otsikko = Rethinking the theoretical foundation of sociobiology |Julkaisu = The Quarterly Review of Biology |Vuosikerta = 82 |Numero = 4 |Ajankohta =joulukuu 2007 |www= http://evolution.binghamton.edu/dswilson/wp-content/uploads/2010/01/Rethinking-sociobiology.pdf |Doi = 10.1086/522809 |Sivut = 327–348 |Pmid = 18217526 |Kieli={{en}} }}</ref>
 
== Variaatio ==
{{Multiple image|direction=vertical|align=right|image1=Biston.betularia.7200.jpg |image2=Biston.betularia.f.carbonaria.7209.jpg|width=200| caption1=Valkoinen [[koivumittari]] |caption2=[[Teollisuusmelanismi]]sta johtuva musta koivumittari}}
{{Katso myös|[[Perinnöllinen muuntelu]] ja [[Populaatiogenetiikka]]}}
Yksittäisen eliön [[fenotyyppi]] johtuu sekä sen [[Genotyyppi|genotyypistä]] että [[ympäristö]]stä, jossa se on elänyt. Merkittävä osa populaatiossa olevien fenotyyppien variaatiosta johtuu eroista genotyypeissä.<ref name=Lin/> [[Synteettinen evoluutioteoria]] määrittelee evoluution muutoksina, jotka tapahtuvat tässä geneettisessä variaatiossa ajan myötä. Tietyn alleelin frekvenssi tulee enemmän tai vähemmän yleiseksi suhteessa saman geenin eri muotoihin. Variaatio katoaa kun uusi alleeli saavuttaa fiksaation&nbsp;– se on joko kadonnut populaatiosta tai se on korvannut esi-isiltäesivanhemmilta perityn alleelingeenimuodon täysin.<ref name=Amos>{{Lehtiviite |Tekijä = Harwood AJ |Otsikko = Factors affecting levels of genetic diversity in natural populations |Julkaisu = Philosophical Transactions of the Royal Society B |Vuosikerta = 353 |Numero = 1366 |Sivut = 177–86 |Vuosi = 1998 |Pmid = 9533122 |Pmc = 1692205 |Doi = 10.1098/rstb.1998.0200 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Luonnonvalinta johtaa evoluutioon vain jos populaatiossa on riittävän paljon geneettistä variaatiota. Ennen [[Gregor Mendel|Mendelin]] perinnöllisyyskokeita, yksi yleinen hypoteesi oli perinnöllinen sekoittuminen. Perinnöllinen sekoittuminen johtaisi kuitenkin nopeasti siihen, että geneettinen variaatio katoaisi, tehden luonnonvalinnan kautta tapahtuvasta evoluutiosta epätodennäköistä. [[Hardyn–Weinbergin laki]] tarjoaa ratkaisun sille, miten populaatiossa oleva variaatio pysyy yllä Mendelin sääntöjen mukaisesti. Alleelien frekvenssi (variaatiot geenissä) pysyy vakiona jos ei ole valintaa, mutaatiota, migraatiota tai geneettistä ajautumista.<ref name="Ewens W.J. 2004">{{Kirjaviite |Tekijä = Ewens W.J. |Vuosi = 2004 |Nimeke = Mathematical Population Genetics | Selite= 2. painos |Julkaisija = Springer-Verlag, New York |Isbn = 0-387-20191-2 | Kieli={{en}} }}</ref>
Rivi 231:
=== Elämän alkuperä ===
{{Katso myös|[[Elämän alkuperä]] ja [[RNA-maailma]]}}
Erittäin korkeaenergiaisen kemian on ajateltu tuottaneen itsereplikoituvan molekyylin noin {{nowrap|4 miljardia vuotta}} sitten. Puoli miljardia vuotta myöhemmin eli kaikkien elollisten organismien yhteinen esi-isäesivanhempi.<ref name="Doolittle_2000" /> Nykypäivän [[tieteellinen konsensus]] on, että elämää muodostava monimutkainen biokemia kehittyi yksinkertaisemmista kemiallisista reaktioista.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Peretó, Juli |Otsikko = Controversies on the origin of life |www= http://www.im.microbios.org/0801/0801023.pdf |Julkaisu = Int. Microbiol. |Vuosikerta = 8 |Numero = 1 |Sivut = 23–31 |Ajankohta =maaliskuu 2005 |Pmid = 15906258 |Kieli={{en}} }}</ref> Elämän alkuun on voinut osallistua [[RNA]]:n kaltaisia itsereplikoituvia molekyylejä<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Joyce, Gerald F. |Otsikko = The antiquity of RNA-based evolution |Julkaisu = Nature |Vuosikerta = 418 |Numero = 6894 |Sivut = 214–21 |Ajankohta = 11. heinäkuuta 2002 |Pmid = 12110897 |Doi = 10.1038/418214a |Kieli={{en}} |Bibcode = 2002Natur.418..214J }}</ref> ja yksinkertaisten solujen kokoonpanoja.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Trevors, Jack T.; Psenner, Roland |Otsikko = From self-assembly of life to present-day bacteria: a possible role for nanocells |Julkaisu = FEMS Microbiol. Rev. |Vuosikerta = 25 |Numero = 5 |Sivut = 573–82 |Ajankohta =joulukuu 2001 |Pmid = 11742692 |Doi = 10.1111/j.1574-6976.2001.tb00592.x |Kieli={{en}} }}</ref>
 
=== Yhteinen polveutuminen ===
{{Katso myös|[[Evoluution todisteet]]}}
[[Tiedosto:Ape skeletons fi.png|320px|thumbnail|[[Ihmisapinat]] ovat polveutuneet yhteisestä esi-isästäesivanhemmasta.]]
Kaikki [[maa]]pallolla olevat [[Eliö|organismit]] ovat polveutuneet yhteisestä esivanhemmasta tai esi-isiltäesivanhemmilta peritystä [[geenipooli|geenivarasto]]sta.<ref name=Penny1999>{{Lehtiviite |Tekijä = Penny, David; Poole, Anthony |Otsikko = The nature of the last universal common ancestor |Julkaisu = Current Opinion in Genetics & Development |Vuosikerta = 9 |Numero = 6 |Sivut = 672–77 |Ajankohta =joulukuu 1999 |Pmid = 10607605 |Doi = 10.1016/S0959-437X(99)00020-9 |Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Theobald, Douglas L. |Otsikko = A formal test of the theory of universal common ancestry |Julkaisu = Nature |Vuosikerta = 465 |Sivut = 219–22 |Ajankohta =13. toukokuuta 2010 |Pmid = 20463738 |Doi = 10.1038/nature09014 |Numero = 7295 |Kieli={{en}} |Bibcode = 2010Natur.465..219T }}</ref> Nykyiset lajit ovat vaihe evoluution prosessissa; lajien monimuotoisuus on pitkän lajiutumisien ja sukupuuttojen sarjan tuote.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Bapteste, Eric; Walsh, David A. |Otsikko = Does the 'Ring of Life' ring true? |Julkaisu = Trends Microbiol. |Vuosikerta = 13 |Numero = 6 |Sivut = 256–61 |Ajankohta =kesäkuu 2005 |Pmid = 15936656 |Doi = 10.1016/j.tim.2005.03.012 |Kieli={{en}} }}</ref> Organismien yhteinen polveutuminen pääteltiin ensimmäisen kerran neljästä yksinkertaisesta tosiasiasta: Ensinnä, niillä on maantieteelliset jakaumat joita ei voida selittää paikallisella sopeutumisella. Toiseksi, elämän monimuotoisuus ei ole joukko täysin ainutlaatuisia organismeja, mutta organismeja joilla on morfologisia yhtäläisyyksiä. Kolmanneksi, surkastuneet piirteet ilman selkeää tarkoitusta muistuttavat toiminnallisia esivanhempien piirteitä. Viimeisenä, organismit voidaan näiden yhtäläisyyksien perusteella luokitella (sukupuun kaltaiseen) sisäkkäisten ryhmien hierarkiaan.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä=Darwin, Charles |Vuosi=1859 |Nimeke= On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life |Selite=1. painos |Julkaisupaikka=London |Julkaisija=John Murray |Lccn=06017473 |Oclc=741260650 |Kieli={{en}}}}</ref> Moderni tutkimus on kuitenkin ehdottanut, että tämä "elämän puu" voi olla monimutkaisempi kuin yksinkertainen haarautuva puu koska jotkut geenit ovat levinneet itsenäisesti etäistä sukua olevien lajien välillä horisontaalisten geeninsiirtojen kautta.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Doolittle, W. Ford; Bapteste, Eric |Otsikko = Pattern pluralism and the Tree of Life hypothesis |Julkaisu = Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. |Vuosikerta = 104 |Numero = 7 |Sivut = 2043–9 |Ajankohta =13. helmikuuta 2007 |Pmid = 17261804 |Pmc = 1892968 |Doi = 10.1073/pnas.0610699104 |Kieli={{en}} |Bibcode = 2007PNAS..104.2043D }}</ref><ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Kunin, Victor; Goldovsky, Leon; Darzentas, Nikos; Ouzounis, Christos A. |Otsikko = The net of life: reconstructing the microbial phylogenetic network |Julkaisu = Genome Res. |Vuosikerta = 15 |Numero = 7 |Sivut = 954–9 |Ajankohta =heinäkuu 2005 |Pmid = 15965028 |Doi = 10.1101/gr.3666505 |Pmc = 1172039 |Kieli={{en}} }}</ref>
 
Menneet lajit ovat myös jättäneet merkkejä omasta kehityshistoriastaan. Fossiilit ja nykypäivän organismien vertailtavissa olevat anatomiset piirteet luovat perustan morfologisen (eli anatomisen) kehityshistorian tutkimukselle.<ref name=Jablonski>{{Lehtiviite |Tekijä = Jablonski D |Otsikko = The future of the fossil record |Julkaisu = Science |Vuosikerta = 284 |Numero = 5423 |Sivut = 2114–16 |Vuosi = 1999 |Pmid = 10381868 |Doi = 10.1126/science.284.5423.2114 | Kieli={{en}} }}</ref> Vertaamalla nykypäivän ja sukupuuttoon kuolleiden lajien anatomisia piirteitä, paleontologit voivat tehdä johtopäätöksiä näiden lajien sukulinjoista. Tämä lähestymistapa on kuitenkin menestyneintä organismeilla, joilla oli kovia ruumiinosia, kuten kuoria, luita ja hampaita. Lisäksi, koska esitumallisilla (kuten bakteereilla) ja arkeoneilla on rajoitettu määrä yhteisiä morfologisia piirteitä, niiden fossiilit eivät anna tietoa niiden sukujuurista.
 
Todisteita yhteisestä polveutumisesta on hiljattain tullut organismien biokemiallisten yhtäläisyyksien tutkimisesta. Esimerkiksi, kaikki elävät solut käyttävät samaa yksinkertaista nukleotidien ja [[Aminohapot|aminohappojen]] joukkoa.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Mason SF |Otsikko = Origins of biomolecular handedness |Julkaisu = Nature |Vuosikerta = 311 |Numero = 5981 |Sivut = 19–23 |Vuosi = 1984 |Pmid = 6472461 |Doi = 10.1038/311019a0 | Kieli={{en}} |Bibcode = 1984Natur.311...19M }}</ref> [[Molekyyligenetiikka|Molekyyligenetiikan]] kehittyminen on paljastanut merkit, jotka evoluutio on jättänyt organismien genomeihin: mutaatioiden tuottaman [[molekyylikello]]n avulla voidaan määrittää milloin lajit erosivat toisistaan.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Wolf YI, Rogozin IB, Grishin NV, Koonin EV |Otsikko = Genome trees and the tree of life |Julkaisu = Trends Genet. |Vuosikerta = 18 |Numero = 9 |Sivut = 472–79 |Vuosi = 2002 |Pmid = 12175808 |Doi = 10.1016/S0168-9525(02)02744-0 |Kieli={{en}} }}</ref> Esimerkiksi, DNA-jaksojen vertailun kautta tiedetään, että ihmiset ja simpanssit jakavat 98&nbsp;% genomeistaan&nbsp;– eroavien osien tutkiminen antaa tietoa siitä, milloin näiden lajien yhteinen esi-isäesivanhempi eli.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Varki A, Altheide TK |Otsikko = Comparing the human and chimpanzee genomes: searching for needles in a haystack |Julkaisu = Genome Res. |Vuosikerta = 15 |Numero = 12 |Sivut = 1746–58 |Vuosi = 2005 |Pmid = 16339373 |Doi = 10.1101/gr.3737405 |Kieli={{en}} }}</ref>
 
=== Elämän kehittyminen ===
Rivi 275:
*{{Lehtiviite |Tekijä = Zuckerkandl E |Otsikko = Intelligent design and biological complexity |Julkaisu = Gene |Vuosikerta = 385 |Sivut = 2–18 |Vuosi = 2006 |Pmid = 17011142 |Doi = 10.1016/j.gene.2006.03.025 |Kieli={{en}} }}</ref>
 
Useat uskonnot ja kirkkokunnat ovat tulleet sovintoon evoluutioteorian kanssa [[Teistinen evolutionismi|teistisen evolutionismin]] kaltaisten käsitteiden kautta. Tästä huolimatta on [[Kreationismi|kreationisteja]] jotka uskovat, että evoluutioteoria on ristiriidassa heidän [[Uskonto|uskonnossa]] olevan [[Luomiskertomukset|luomiskertomuksen]] kanssa ja [[Evoluutioteorian vastustus|vastustavat]] sitä.<ref name=ScottEC>{{Lehtiviite |Tekijä = Scott EC, Matzke NJ |Otsikko = Biological design in science classrooms |Vuosikerta = 104 |Julkaisu = Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. |Numero = suppl_1 |Sivut = 8669–76 |Vuosi = 2007 |Pmid = 17494747 |Pmc = 1876445 |Doi = 10.1073/pnas.0701505104 |Kieli={{en}} |Bibcode = 2007PNAS..104.8669S }}</ref><ref name=Ross2005>{{Lehtiviite |Tekijä = Ross, M.R. |Vuosi = 2005 |Otsikko = Who Believes What? Clearing up Confusion over Intelligent Design and Young-Earth Creationism |Julkaisu = Journal of Geoscience Education |Vuosikerta = 53 |Numero = 3 |Sivu = 319 |www = http://www.nagt.org/files/nagt/jge/abstracts/Ross_v53n3p319.pdf |Viitattu = 15. elokuuta 2015 |Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite |Doi = 10.1126/science.1163672 |Vuosikerta = 322 |Numero = 5908 |Sivut = 1637–1638 |Tekijä = Hameed, Salman |Otsikko = Science and Religion: Bracing for Islamic Creationism |Julkaisu = Science |Viitattu = 15. elokuuta 2015 |Ajankohta = 12.12.2008 |www = http://helios.hampshire.edu/~sahCS/Hameed-Science-Creationism.pdf |Pmid = 19074331 |Kieli={{en}} }}</ref> Kuten tuli ilmi ''[[Vestiges of the Natural History of Creation]]'' -nimisen kirjan julkaisua seuranneessa keskustelussa vuonna 1844, evoluutiobiologian kiistellyin ominaisuus on [[ihmisen evoluutio]]n implisiitti, että ihmisillä on yhteinen esi-isäesivanhempi apinoiden kanssa, ja että ihmiskunnan järjellisillä ja moraalisilla kyvyillä on samat luonnolliset syyt ja perityt ominaisuudet kuin eläimillä.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä=Bowler, Peter J. |Vuosi=2003 |Nimeke=Evolution: The History of an Idea |Selite=3. painos |Julkaisupaikka=Berkeley, CA |Julkaisija=University of California Press |Isbn=0-520-23693-9 |Lccn=2002007569 |Oclc=49824702 |Kieli={{en}}}}</ref> Joissain maissa, eritoten Yhdysvalloissa, nämä tieteen ja uskonnon väliset jännitteet ovat ruokkineet uskonnollista konfliktia, joka on keskittynyt [[Kreationismin opetus kouluissa|julkista koulutusta ympäröivään politiikkaan]].<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Spergel D. N.; Scott, EC; Okamoto, S |Otsikko = Science communication. Public acceptance of evolution |Julkaisu = Science |Vuosikerta = 313 |Numero = 5788 |Sivut = 765–66 |Vuosi = 2006 |Pmid = 16902112 |Doi = 10.1126/science.1126746 |Kieli={{en}} }}</ref><ref>Hakusana kreationismi teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 |Isbn= 952-5329-19-4 |www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/kreationismi.html |Viitattu=3.2.2011}}</ref> Vaikka [[kosmologia]]n<ref name="wmap">{{Lehtiviite |Doi = 10.1086/377226 |Otsikko = First-Year Wilkinson Microwave Anisotropy Probe (WMAP) Observations: Determination of Cosmological Parameters |Tekijä = Spergel, D. N.; Verde, L.; Peiris, H. V.; Komatsu, E.; Nolta, M. R.; Bennett, C. L.; Halpern, M.; Hinshaw, G. et al. |Julkaisu = The Astrophysical Journal Supplement Series |Vuosikerta = 148 |Vuosi = 2003 |Numero = 1 |Sivut = 175–94 |Kieli = {{en}} |Bibcode = 2003ApJS..148..175S |Arxiv = astro-ph/0302209 }}</ref> ja [[Geotieteet|geotieteiden]]<ref name="zircon">{{Lehtiviite |Tekijä = Wilde SA, Valley JW, Peck WH, Graham CM |Otsikko = Evidence from detrital zircons for the existence of continental crust and oceans on the Earth 4.4 Gyr ago |Julkaisu = Nature |Vuosikerta = 409 |Numero = 6817 |Sivut = 175–78 |Vuosi = 2001 |Pmid = 11196637 |Doi = 10.1038/35051550 |Kieli = {{en}} }}</ref> kaltaiset tieteenhaarat ovat myös ristiriidassa usean [[Pyhä kirjoitus|pyhän kirjoituksen]] sananmukaisen tulkinnan kanssa, evoluutiobiologia on saanut osakseen huomattavasti enemmän vastustusta henkilöiltä, jotka tulkitsevat pyhiä kirjoituksia kirjaimellisesti.
 
Vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan, 65 prosenttia suomalaisista piti kehitysoppia oikeana ja 30 prosenttia vääränä. Tämä oli tiedelehti ''[[Science]]n'' mukaan epäilevämpää kuin monissa muissa Euroopan maissa ja Japanissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20140901135839/http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/65+prosenttia+suomalaisista+uskoo+evoluutioteoriaan/1135221152452 | Nimeke=65 prosenttia suomalaisista uskoo evoluutioteoriaan | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Ajankohta=22.8.2006 | Viitattu=5.2.2015}}</ref>