Ero sivun ”Evoluutio” versioiden välillä

Ratkaiseva irtautuminen kiinteiden biologisten lajien käsitteestä alkoi, kun Charles Darwin laati luonnonvalinnan kautta tapahtuvalle evoluutiolle tieteellisen teorian. Osittain [[Thomas Malthus]]in kirjoittaman ''[[An Essay on the Principle of Population]]'' (1798) -nimisen kirjan vaikutuksen alla, Darwin totesi, että populaation kasvu johtaisi "taisteluun olemassaolon puolesta", jossa suotuisat variaatiot voisivat selviytyä kun toiset menehtyivät. Jokaisessa sukupolvessa, lukuisat jälkeläiset eivät selviydy hengissä lisääntymisikään rajallisten resurssien takia. Tämä voisi selittää kasvien ja eläinten monimuotoisuus ja yhteinen alkuperä luonnonlakeihin perustuvilla prosesseilla, jotka toimivat samalla tavalla kaikentyyppisiin organismeihin.<ref name="Sober09">{{Lehtiviite |Tekijä=Sober, Elliott |Ajankohta= 16. kesäkuuta 2009 |Otsikko=Did Darwin write the ''Origin'' backwards? |Julkaisu=Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. |Julkaisupaikka=Washington, D.C. |Julkaisija=National Academy of Sciences |Vuosikerta=106 |Numero=Suppl. 1 |Sivut=10048–10055 |Bibcode=2009PNAS..10610048S |Doi=10.1073/pnas.0901109106 |Issn=0027-8424 |Kieli={{en}} }}</ref><ref>Mayr: ''Evoluutio''.</ref><ref>Bowler: ''Evolution: The History of an Idea'', s. 145–146.</ref><ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Sokal, Robert R.; Crovello, Theodore J. |Ajankohta=maaliskuu–huhtikuu 1970 |Otsikko=The Biological Species Concept: A Critical Evaluation |Julkaisu=The American Naturalist |Julkaisupaikka=Chicago, IL |Julkaisija=University of Chicago Press; American Society of Naturalists |Vuosikerta=104 |Numero=936 |Sivut=127–153 |Doi=10.1086/282646 |Issn=0003-0147 |Jstor=2459191 |Kieli={{en}} }}</ref> Darwin kehitti "[[Luonnonvalinta|luonnonvalinnaksi]]" kutsumaansa teoriaa vuodesta 1838 eteenpäin ja oli kirjoittamassa "isoa kirjaa" aiheesta kun [[Alfred Russel Wallace]] lähetti hänelle samankaltaisen teorian vuonna 1858. Molemmat miehet esittivät erilliset paperinsa Lontoon [[Linnean Society]] -tutkimusseuralle.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Darwin, Charles; Wallace, Alfred |Ajankohta=20. elokuuta 1858 |Otsikko=On the Tendency of Species to form Varieties; and on the Perpetuation of Varieties and Species by Natural Means of Selection |www=http://darwin-online.org.uk/content/frameset?itemID=F350&viewtype=text&pageseq=1 |Julkaisu=Journal of the Proceedings of the Linnean Society of London. Zoology |Vuosikerta=3 |Numero=9 |Sivut=45–62 |Doi=10.1111/j.1096-3642.1858.tb02500.x |Issn=1096-3642 |Viitattu=15. elokuuta 2015 |Kieli={{en}} }}</ref> Vuoden 1859 loppupuolella, Darwinin julkaisema ''Lajien synty'' selitti luonnonvalinnan yksityiskohtaisesti ja tavalla, joka johti evoluutiokäsitteiden yhä laajempaan hyväksymiseen. [[Thomas Henry Huxley]] sovelsi Darwinin ajatuksia [[Ihminen|ihmisiin]] ja käytti [[paleontologia]]a ja komparatiivista anatomiaa esittääkseen vahvaa näyttöä sille, että ihmisillä ja [[Ihmisapinat|ihmisapinoilla]] on yhteinen esi-isäesivanhempi. Jotkut häiriintyivät tästä, sillä se merkitsi, että ihmisillä ei ole erityistä asemaa [[Maailmankaikkeus|maailmankaikkeudessa]].<ref>{{Verkkoviite |Tekijä=Desmond, Adrian J. |Sivusto=Encyclopædia Britannica Online |Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/277746/Thomas-Henry-Huxley |Nimeke=Thomas Henry Huxley |Viitattu=15. elokuuta 2015 |Ajankohta= 17. heinäkuuta 2014 |Julkaisija=Encyclopædia Britannica, Inc. |Julkaisupaikka=Chicago, IL |Kieli={{en}} }}</ref>

Hiljattaiset löydökset ovat vahvistaneet tärkeitä esimerkkejä periytyvistä muutoksista, joita ei voida selittää emäsjärjestyksien muutoksilla DNA-molekyylissä. Nämä ilmiöt luokitellaan [[Epigeneettinen periytyminen|epigeneettisiksi]] periytymisjärjestelmiksi.<ref name="Jablonk09">{{Lehtiviite |Tekijä = Jablonka, E.; Raz, G. |Otsikko = Transgenerational epigenetic inheritance: Prevalence, mechanisms and implications for the study of heredity and evolution |Julkaisu = The Quarterly Review of Biology |Vuosikerta = 84 |Numero = 2 |Sivut = 131–176 |Vuosi = 2009 |Pmid = 19606595 |Doi = 10.1086/598822 |Kieli={{en}} }}</ref> [[Kromatiini]]n merkitseminen DNA-[[metylaatio]]lla, omavaraiset metaboliset kytkennät, geenien vaimentaminen [[RNA-interferenssi]]llä ja [[prioni]]en kaltaisten proteiinien kolmiulotteiset [[Proteiinin rakenne|konformaatiot]] ovat alueita, joilla epigeneettisiä periytymisjärjestelmiä on löydetty eliötasolla.<ref name="Bossdorf10">{{Lehtiviite |Tekijä = Bossdorf, O.; Arcuri, D.; Richards, C. L.; Pigliucci, M. |Otsikko = Experimental alteration of DNA methylation affects the phenotypic plasticity of ecologically relevant traits in ''Arabidopsis thaliana'' |Julkaisu = Evolutionary Ecology |Vuosikerta = 24 |Numero = 3 |Sivut = 541–553 |Vuosi = 2010 |Doi = 10.1007/s10682-010-9372-7 |Kieli={{en}} }}</ref><ref name="Jablonka05">{{Kirjaviite |Tekijä = Jablonka, E.; Lamb, M. |Nimeke = Evolution in four dimensions: Genetic, epigenetic, behavioural and symbolic |Vuosi = 2005 |Julkaisija = MIT Press |www= http://books.google.ca/books?id=EaCiHFq3MWsC&printsec=frontcover |Isbn = 0-262-10107-6 |Kieli={{en}} }}</ref> Kehitysbiologit ovat ehdottaneet, että monimutkaiset vuorovaikutukset geneettisissä verkostoissa ja solujen välinen kommunikaatio voivat johtaa periytyviin variaatioihin, jotka voivat olla kehityksen plastisuuden ja kanalisaation mekanismien taustalla.<ref name="Jablonka02">{{Lehtiviite |Tekijä = Jablonka, E.; Lamb, M.J. |Otsikko = The changing concept of epigenetics |Julkaisu = Annals of the New York Academy of Sciences |Vuosikerta = 981 |Numero = 1 |Sivut = 82–96 |Vuosi = 2002 |Doi = 10.1111/j.1749-6632.2002.tb04913.x |Bibcode = 2002NYASA.981...82J |Pmid=12547675 |Kieli={{en}} }}</ref> Perinnöllisyyttä voi esiintyä myös suuremmissa mittakaavoissa. Esimerkiksi, eliöiden tavanomaiset ja toistuvat käyttäytymismallit omissa ympäristöissään ohjaavat ekologista periytyvyyttä [[Ekologinen lokero|ekolokeroiden]] rakentamisen prosessin kautta. Tämä tuottaa kirjon ilmiöitä, jotka muuttavat seuraavien sukupolvien valintajärjestelmää. Jälkeläiset perivät geenien lisäksi esi-isienesivanhempien ekologisten tekojen tuottamat ympäristötekijät.<ref name="Laland06">{{Lehtiviite |Otsikko = Perspective: Seven reasons (not) to neglect niche construction |Tekijä = Laland, Kevin N.; Sterelny, Kim |Julkaisu = Evolution |Vuosikerta = 60 |Numero = 8 |Sivut = 1751–1762 |Ajankohta = syyskuu 2006 |Doi = 10.1111/j.0014-3820.2006.tb00520.x |Kieli={{en}} }}</ref> Muita esimerkkejä evoluutiossa esiintyvistä periytyvyyksistä, jotka eivät ole suoraan geenien vaikutuksen alla, ovat kulttuuripiirteiden periytyminen ja [[symbiogeneesi]].<ref name="Chapman98">{{Lehtiviite |Otsikko = Morphogenesis by symbiogenesis |Tekijä = Chapman, Michael J.; Margulis, Lynn |Julkaisu = International Microbiology |Vuosikerta = 1 |Numero = 4 |Sivut = 319–326 |Ajankohta =joulukuu 1998 |Pmid = 10943381 |Kieli={{en}} }}</ref><ref name="Wilson07">{{Lehtiviite |Tekijä = Wilson, David Sloan; Wilson, Edward O. |Otsikko = Rethinking the theoretical foundation of sociobiology |Julkaisu = The Quarterly Review of Biology |Vuosikerta = 82 |Numero = 4 |Ajankohta =joulukuu 2007 |www= http://evolution.binghamton.edu/dswilson/wp-content/uploads/2010/01/Rethinking-sociobiology.pdf |Doi = 10.1086/522809 |Sivut = 327–348 |Pmid = 18217526 |Kieli={{en}} }}</ref>

Yksittäisen eliön [[fenotyyppi]] johtuu sekä sen [[Genotyyppi|genotyypistä]] että [[ympäristö]]stä, jossa se on elänyt. Merkittävä osa populaatiossa olevien fenotyyppien variaatiosta johtuu eroista genotyypeissä.<ref name=Lin/> [[Synteettinen evoluutioteoria]] määrittelee evoluution muutoksina, jotka tapahtuvat tässä geneettisessä variaatiossa ajan myötä. Tietyn alleelin frekvenssi tulee enemmän tai vähemmän yleiseksi suhteessa saman geenin eri muotoihin. Variaatio katoaa kun uusi alleeli saavuttaa fiksaation&nbsp;– se on joko kadonnut populaatiosta tai se on korvannut esi-isiltäesivanhemmilta perityn alleelingeenimuodon täysin.<ref name=Amos>{{Lehtiviite |Tekijä = Harwood AJ |Otsikko = Factors affecting levels of genetic diversity in natural populations |Julkaisu = Philosophical Transactions of the Royal Society B |Vuosikerta = 353 |Numero = 1366 |Sivut = 177–86 |Vuosi = 1998 |Pmid = 9533122 |Pmc = 1692205 |Doi = 10.1098/rstb.1998.0200 | Kieli={{en}} }}</ref>

Erittäin korkeaenergiaisen kemian on ajateltu tuottaneen itsereplikoituvan molekyylin noin {{nowrap|4 miljardia vuotta}} sitten. Puoli miljardia vuotta myöhemmin eli kaikkien elollisten organismien yhteinen esi-isäesivanhempi.<ref name="Doolittle_2000" /> Nykypäivän [[tieteellinen konsensus]] on, että elämää muodostava monimutkainen biokemia kehittyi yksinkertaisemmista kemiallisista reaktioista.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Peretó, Juli |Otsikko = Controversies on the origin of life |www= http://www.im.microbios.org/0801/0801023.pdf |Julkaisu = Int. Microbiol. |Vuosikerta = 8 |Numero = 1 |Sivut = 23–31 |Ajankohta =maaliskuu 2005 |Pmid = 15906258 |Kieli={{en}} }}</ref> Elämän alkuun on voinut osallistua [[RNA]]:n kaltaisia itsereplikoituvia molekyylejä<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Joyce, Gerald F. |Otsikko = The antiquity of RNA-based evolution |Julkaisu = Nature |Vuosikerta = 418 |Numero = 6894 |Sivut = 214–21 |Ajankohta = 11. heinäkuuta 2002 |Pmid = 12110897 |Doi = 10.1038/418214a |Kieli={{en}} |Bibcode = 2002Natur.418..214J }}</ref> ja yksinkertaisten solujen kokoonpanoja.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Trevors, Jack T.; Psenner, Roland |Otsikko = From self-assembly of life to present-day bacteria: a possible role for nanocells |Julkaisu = FEMS Microbiol. Rev. |Vuosikerta = 25 |Numero = 5 |Sivut = 573–82 |Ajankohta =joulukuu 2001 |Pmid = 11742692 |Doi = 10.1111/j.1574-6976.2001.tb00592.x |Kieli={{en}} }}</ref>

[[Tiedosto:Ape skeletons fi.png|320px|thumbnail|[[Ihmisapinat]] ovat polveutuneet yhteisestä esi-isästäesivanhemmasta.]]

Kaikki [[maa]]pallolla olevat [[Eliö|organismit]] ovat polveutuneet yhteisestä esivanhemmasta tai esi-isiltäesivanhemmilta peritystä [[geenipooli|geenivarasto]]sta.<ref name=Penny1999>{{Lehtiviite |Tekijä = Penny, David; Poole, Anthony |Otsikko = The nature of the last universal common ancestor |Julkaisu = Current Opinion in Genetics & Development |Vuosikerta = 9 |Numero = 6 |Sivut = 672–77 |Ajankohta =joulukuu 1999 |Pmid = 10607605 |Doi = 10.1016/S0959-437X(99)00020-9 |Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Theobald, Douglas L. |Otsikko = A formal test of the theory of universal common ancestry |Julkaisu = Nature |Vuosikerta = 465 |Sivut = 219–22 |Ajankohta =13. toukokuuta 2010 |Pmid = 20463738 |Doi = 10.1038/nature09014 |Numero = 7295 |Kieli={{en}} |Bibcode = 2010Natur.465..219T }}</ref> Nykyiset lajit ovat vaihe evoluution prosessissa; lajien monimuotoisuus on pitkän lajiutumisien ja sukupuuttojen sarjan tuote.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Bapteste, Eric; Walsh, David A. |Otsikko = Does the 'Ring of Life' ring true? |Julkaisu = Trends Microbiol. |Vuosikerta = 13 |Numero = 6 |Sivut = 256–61 |Ajankohta =kesäkuu 2005 |Pmid = 15936656 |Doi = 10.1016/j.tim.2005.03.012 |Kieli={{en}} }}</ref> Organismien yhteinen polveutuminen pääteltiin ensimmäisen kerran neljästä yksinkertaisesta tosiasiasta: Ensinnä, niillä on maantieteelliset jakaumat joita ei voida selittää paikallisella sopeutumisella. Toiseksi, elämän monimuotoisuus ei ole joukko täysin ainutlaatuisia organismeja, mutta organismeja joilla on morfologisia yhtäläisyyksiä. Kolmanneksi, surkastuneet piirteet ilman selkeää tarkoitusta muistuttavat toiminnallisia esivanhempien piirteitä. Viimeisenä, organismit voidaan näiden yhtäläisyyksien perusteella luokitella (sukupuun kaltaiseen) sisäkkäisten ryhmien hierarkiaan.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä=Darwin, Charles |Vuosi=1859 |Nimeke= On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life |Selite=1. painos |Julkaisupaikka=London |Julkaisija=John Murray |Lccn=06017473 |Oclc=741260650 |Kieli={{en}}}}</ref> Moderni tutkimus on kuitenkin ehdottanut, että tämä "elämän puu" voi olla monimutkaisempi kuin yksinkertainen haarautuva puu koska jotkut geenit ovat levinneet itsenäisesti etäistä sukua olevien lajien välillä horisontaalisten geeninsiirtojen kautta.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Doolittle, W. Ford; Bapteste, Eric |Otsikko = Pattern pluralism and the Tree of Life hypothesis |Julkaisu = Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. |Vuosikerta = 104 |Numero = 7 |Sivut = 2043–9 |Ajankohta =13. helmikuuta 2007 |Pmid = 17261804 |Pmc = 1892968 |Doi = 10.1073/pnas.0610699104 |Kieli={{en}} |Bibcode = 2007PNAS..104.2043D }}</ref><ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Kunin, Victor; Goldovsky, Leon; Darzentas, Nikos; Ouzounis, Christos A. |Otsikko = The net of life: reconstructing the microbial phylogenetic network |Julkaisu = Genome Res. |Vuosikerta = 15 |Numero = 7 |Sivut = 954–9 |Ajankohta =heinäkuu 2005 |Pmid = 15965028 |Doi = 10.1101/gr.3666505 |Pmc = 1172039 |Kieli={{en}} }}</ref>

Todisteita yhteisestä polveutumisesta on hiljattain tullut organismien biokemiallisten yhtäläisyyksien tutkimisesta. Esimerkiksi, kaikki elävät solut käyttävät samaa yksinkertaista nukleotidien ja [[Aminohapot|aminohappojen]] joukkoa.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Mason SF |Otsikko = Origins of biomolecular handedness |Julkaisu = Nature |Vuosikerta = 311 |Numero = 5981 |Sivut = 19–23 |Vuosi = 1984 |Pmid = 6472461 |Doi = 10.1038/311019a0 | Kieli={{en}} |Bibcode = 1984Natur.311...19M }}</ref> [[Molekyyligenetiikka|Molekyyligenetiikan]] kehittyminen on paljastanut merkit, jotka evoluutio on jättänyt organismien genomeihin: mutaatioiden tuottaman [[molekyylikello]]n avulla voidaan määrittää milloin lajit erosivat toisistaan.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Wolf YI, Rogozin IB, Grishin NV, Koonin EV |Otsikko = Genome trees and the tree of life |Julkaisu = Trends Genet. |Vuosikerta = 18 |Numero = 9 |Sivut = 472–79 |Vuosi = 2002 |Pmid = 12175808 |Doi = 10.1016/S0168-9525(02)02744-0 |Kieli={{en}} }}</ref> Esimerkiksi, DNA-jaksojen vertailun kautta tiedetään, että ihmiset ja simpanssit jakavat 98&nbsp;% genomeistaan&nbsp;– eroavien osien tutkiminen antaa tietoa siitä, milloin näiden lajien yhteinen esi-isäesivanhempi eli.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Varki A, Altheide TK |Otsikko = Comparing the human and chimpanzee genomes: searching for needles in a haystack |Julkaisu = Genome Res. |Vuosikerta = 15 |Numero = 12 |Sivut = 1746–58 |Vuosi = 2005 |Pmid = 16339373 |Doi = 10.1101/gr.3737405 |Kieli={{en}} }}</ref>

Useat uskonnot ja kirkkokunnat ovat tulleet sovintoon evoluutioteorian kanssa [[Teistinen evolutionismi|teistisen evolutionismin]] kaltaisten käsitteiden kautta. Tästä huolimatta on [[Kreationismi|kreationisteja]] jotka uskovat, että evoluutioteoria on ristiriidassa heidän [[Uskonto|uskonnossa]] olevan [[Luomiskertomukset|luomiskertomuksen]] kanssa ja [[Evoluutioteorian vastustus|vastustavat]] sitä.<ref name=ScottEC>{{Lehtiviite |Tekijä = Scott EC, Matzke NJ |Otsikko = Biological design in science classrooms |Vuosikerta = 104 |Julkaisu = Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. |Numero = suppl_1 |Sivut = 8669–76 |Vuosi = 2007 |Pmid = 17494747 |Pmc = 1876445 |Doi = 10.1073/pnas.0701505104 |Kieli={{en}} |Bibcode = 2007PNAS..104.8669S }}</ref><ref name=Ross2005>{{Lehtiviite |Tekijä = Ross, M.R. |Vuosi = 2005 |Otsikko = Who Believes What? Clearing up Confusion over Intelligent Design and Young-Earth Creationism |Julkaisu = Journal of Geoscience Education |Vuosikerta = 53 |Numero = 3 |Sivu = 319 |www = http://www.nagt.org/files/nagt/jge/abstracts/Ross_v53n3p319.pdf |Viitattu = 15. elokuuta 2015 |Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite |Doi = 10.1126/science.1163672 |Vuosikerta = 322 |Numero = 5908 |Sivut = 1637–1638 |Tekijä = Hameed, Salman |Otsikko = Science and Religion: Bracing for Islamic Creationism |Julkaisu = Science |Viitattu = 15. elokuuta 2015 |Ajankohta = 12.12.2008 |www = http://helios.hampshire.edu/~sahCS/Hameed-Science-Creationism.pdf |Pmid = 19074331 |Kieli={{en}} }}</ref> Kuten tuli ilmi ''[[Vestiges of the Natural History of Creation]]'' -nimisen kirjan julkaisua seuranneessa keskustelussa vuonna 1844, evoluutiobiologian kiistellyin ominaisuus on [[ihmisen evoluutio]]n implisiitti, että ihmisillä on yhteinen esi-isäesivanhempi apinoiden kanssa, ja että ihmiskunnan järjellisillä ja moraalisilla kyvyillä on samat luonnolliset syyt ja perityt ominaisuudet kuin eläimillä.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä=Bowler, Peter J. |Vuosi=2003 |Nimeke=Evolution: The History of an Idea |Selite=3. painos |Julkaisupaikka=Berkeley, CA |Julkaisija=University of California Press |Isbn=0-520-23693-9 |Lccn=2002007569 |Oclc=49824702 |Kieli={{en}}}}</ref> Joissain maissa, eritoten Yhdysvalloissa, nämä tieteen ja uskonnon väliset jännitteet ovat ruokkineet uskonnollista konfliktia, joka on keskittynyt [[Kreationismin opetus kouluissa|julkista koulutusta ympäröivään politiikkaan]].<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Spergel D. N.; Scott, EC; Okamoto, S |Otsikko = Science communication. Public acceptance of evolution |Julkaisu = Science |Vuosikerta = 313 |Numero = 5788 |Sivut = 765–66 |Vuosi = 2006 |Pmid = 16902112 |Doi = 10.1126/science.1126746 |Kieli={{en}} }}</ref><ref>Hakusana kreationismi teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 |Isbn= 952-5329-19-4 |www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/kreationismi.html |Viitattu=3.2.2011}}</ref> Vaikka [[kosmologia]]n<ref name="wmap">{{Lehtiviite |Doi = 10.1086/377226 |Otsikko = First-Year Wilkinson Microwave Anisotropy Probe (WMAP) Observations: Determination of Cosmological Parameters |Tekijä = Spergel, D. N.; Verde, L.; Peiris, H. V.; Komatsu, E.; Nolta, M. R.; Bennett, C. L.; Halpern, M.; Hinshaw, G. et al. |Julkaisu = The Astrophysical Journal Supplement Series |Vuosikerta = 148 |Vuosi = 2003 |Numero = 1 |Sivut = 175–94 |Kieli = {{en}} |Bibcode = 2003ApJS..148..175S |Arxiv = astro-ph/0302209 }}</ref> ja [[Geotieteet|geotieteiden]]<ref name="zircon">{{Lehtiviite |Tekijä = Wilde SA, Valley JW, Peck WH, Graham CM |Otsikko = Evidence from detrital zircons for the existence of continental crust and oceans on the Earth 4.4 Gyr ago |Julkaisu = Nature |Vuosikerta = 409 |Numero = 6817 |Sivut = 175–78 |Vuosi = 2001 |Pmid = 11196637 |Doi = 10.1038/35051550 |Kieli = {{en}} }}</ref> kaltaiset tieteenhaarat ovat myös ristiriidassa usean [[Pyhä kirjoitus|pyhän kirjoituksen]] sananmukaisen tulkinnan kanssa, evoluutiobiologia on saanut osakseen huomattavasti enemmän vastustusta henkilöiltä, jotka tulkitsevat pyhiä kirjoituksia kirjaimellisesti.