Ero sivun ”Toteemi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
Metsästyskulttuurille oli ominaista eläinten sielullistaminen eli [[animismi]]: uskottiin, että eläimet ymmärtävät ihmisten puhetta ja kuulevat sen hyvin kaukaa. Ihmisen elinehdot olivat täysin riippuvaiset siitä, mitä ympäröivä metsäluonto tarjoaa. Riippuvuuteen liittyi myös ajatus [[Vastavuoroisuus|vastavuoroisuudesta]]: pyytäjä koki metsän isännäksi, jonka vieras hän oli, ja metsästetty eläin – esimerkiksi karhu – oli puolestaan pyytäjän vieras, joka lahjoitti lihansa [[peijaiset|peijaisjuhlaan]]. Voimakas tietäjä tai šamaani voi jopa ottaa sukunsa toteemin hahmon. Eräillä [[suomalais-ugrilaiset kansat|suomalais-ugrilaisilla]] toteemieläin on myös [[sielueläin]], sielun osa, joka näyttäytyy jonakin eläimenä.
Toteemi kuuluu kiinteästi luonnonuskontojen yhteisöön eikä pelkästään yksittäiseen henkilöön. Koko yhteisön yksilöillä on sama toteemieläin ja he uskovat, että koko yhteisö polveutuu jostakin samasta eläimestä. Yhteisöllä voi olla jonkinlainen [[alkuperämyytti]], jossa kerrotaan [[heimo (kansatiede)|heimon]]
== Kalliomaalaukset ==
| |||