Ero sivun ”Viiltosara” versioiden välillä

Viiltosara kasvaa 30–120 senttimetriä korkeaksi ja se on kasvutavaltaan pysty sekä löyhästi mätästävä. Viiltosaran varsi on täyteinen sekä poikkileikkaukseltaan kolmiomainen ja [[Lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat vihreitä sekä reunoilta alaspäin kääntyneitä. Kukinnossa hede- ja emitähkät ovat erilliset ja väriltään yleensä tummat, lähestulkoon mustat. Kukinnan aikana kuitenkin tummien tähkäsuomujen väleistä tulee näkyviin emitähkissä vaaleat [[Emi|emien]] vartalot ja [[Luotti|luotit]] ja hedetähkissä punertavat tai ruskehtavat [[Ponsi (kasvianatomia)|ponnet]]. [[Tähkä|Tähkät]] ovat pystyjä tai hieman nuokkuvia ja hedetähkiä on 2–4 kappaletta ja emitähkiä 2–6 kappaletta.<ref>[http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=1672 Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Viiltosara (''Carex acuta'')]</ref> Viiltosara ja vesisara ovat melko samannäköisiä, mutta niiden lehtien poikkileikkaus on erilainen.

Viiltosara kasvaa järvien ja jokien rannoilla, tulvaniityillä sekä toisinaan myös [[Suo|soilla]]. Sitä tavataan lähes koko [[Eurooppa|Euroopassa]] pohjoisimpia ja eteläisimpiä reunoja lukuun ottamatta.<ref name="VF">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/cypera/carex/careacu.html | Nimeke = Den virtuella Floran | Tekijä = Anderberg, A & A-L | Selite = myös levinneisyyskartta | Ajankohta = 2004-2009 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 23.6.2009 | Kieli ={{sv}} }}</ref> [[Suomi|Suomessa]] viiltosara on kohtuullisen yleinen hieman [[Napapiiri|napapiirin]] pohjoispuolelle asti ja aivan pohjoisimmassa [[Lappi|Lapissa]] viiltosaraa ei tavata.