Ero sivun ”Suomalainen sauna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19:
Perinteisesti saunatilaa on sen puhtauden ja vedenlämmitysmahdollisuuden vuoksi käytetty hyvin monipuolisesti eri tehtäviin, ei ainoastaan kylpemiseen. Entisaikaan saunassa hoidettiin sairaita ja [[synnytys|synnytettiin]]. Kuolleet pestiin kylmässä saunassa. Länsi-Suomessa saunassa on myös valmistettu [[mallas|maltaita]].<ref name="KSM"/>
Pitkään sauna oli myös uudistilojen ensimmäinen asunto, jossa asuttiin kunnes varsinainen pirtti oli saatu rakennettua valmiiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ruijan-kaiku.no/ensin-pykathiin-saunan-sitten-talon/ | Nimeke = Ensin pykäthiin saunan, sitten talon | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ruijan Kaiku | Viitattu = 27.12.2016 }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Vuolle-Apiala Risto | Otsikko =Talolan pirtti - Monen toimen rakennus | Julkaisu =Sauna-lehti | Ajankohta =2014 | Vuosikerta = | Numero =2 | Sivut =14 | Julkaisija =Sauna-Seura | | www =https://issuu.com/sauna-lehti/docs/sauna_2_14 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.12.2016 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
== Suomalaisia saunomistapoja ==
Rivi 35:
[[File:Smoke sauna.JPG|thumb|Savusauna. Huomaa: ei savupiippua !]]
Vanhin suomalainen saunatyyppi, savusauna (Karjalassa ”musta sauna”), on kertalämmitteinen, eli kiuasta ei voida lämmittää kylpemisen aikana. Savusaunan kiuas on tulipesän ympärille ja päälle ladottu kivinen kupu, jonka läpi savukaasut nousevat vapaasti saunatilaan ja samalla kiuaskivet kuumenevat. Lämmityksen aikana savu poistuu välikatossa eli laessa olevan lakeistorven, lakeisen, tai seinässä olevan luukun eli räppänän kautta. Kun kivet ovat riittävän kuumat ja pesä on sammunut heitetään häkälöylyt, jonka jälkeen sauna on valmis kylpijöille. Häkälöylyissä suurin osa kivien pintaan tarttuneesta noesta ja pienhiukkasista irtoaa ennen kuin saunojia on löylyilmaa hengittämässä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jyu.fi/fysiikka/opiskelu/fysy180/fysy180/Sauna | Nimeke = Saunan fysiikkaa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Jyväskylän yliopisto| Viitattu = 26.11.2016 }}</ref>
Nykyään Suomessa on käytössä noin 25 000 savusaunaa eli noin yksi prosentti kaikista saunoista.<ref name="SEURA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sauna.fi/saunatietoa-2/saunan-rakentaminen-ja-kaytto-2/saunojen-seitseman-sukupolvea-2/ | Nimeke = Saunojen seitsemän sukupolvea
| Tekijä = Tommila P | Ajankohta = | Julkaisu = Sauna-Seura | Viitattu = 27.12.2016 }}</ref>
=== Jatkuvalämmitteinen sauna ===
Jatkuvalämmitteinen kiuas on yleisin puulämmitteinen kiuastyyppi.
Savuhormiin liitetyssä kiukaassa savu ei pääse lainkaan löylytilaan. Kiukaita on kahta perustyyppiä. Kertalämmitteisessä kiukaassa savukaasut kulkevat savusaunakiukaan tavoin kiuaskivien välitse, mutta kivitila on eristetty löylytilasta ja lopuksi savukaasut johdetaan savuhormiin. Kylpemisen aikana tulta ei polteta. Kiukaan kivitilassa on luukku, joka aukaistaan lämmittämisen jälkeen tulen sammuttua, ja kuumille kiville voidaan heittää löylyä. Jatkuvalämmitteisessä kiukaassa palokaasut kiertävät kiukaassa joutumatta kosketuksiin kiuaskivien kanssa. Lämpö siirtyy kiukaasta kiviin kivitilan kuumenneiden pintojen ja kuumennen ilman kierron avulla.
=== Sähkösauna ===
| |||