Ero sivun ”Mäyrämäki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
jäs, väliots |
täyd |
||
Rivi 3:
'''Mäyrämäki''' on kylä [[Somerniemi|Somerniemellä]] [[Somero]]lla.
==Kylä nykyään==
Kylä sijaitsee Somerniemen [[Oinasjärvi (Somero)|Oinasjärveltä]] Someron [[Terttilä]]än johtavan [[yhdystie 2801|yhdystien 2801]] varrella ja sen lähimpiä naapurikyliä ovat saman tien varressa sijaitsevat Somerniemen [[Suojoki (Somero)|Suojoki]] ja [[Kaskisto]]. Idässä naapurina on Somerniemen Oinasjärvi.<ref>Lehtonen 1990: 505.</ref>
Rivi 24:
Mäyrämäen kylä on alkujaan vuonna 1596 perustettu [[yksinäistalo]]. Talo muodostui kun Someron [[Harjun kartano (Somero)|Harjun kartanoa]] omistanut [[Perniö]]n Paarskylän kartanon herra Jaakko Niilonpoika Gyllenhjerta vaihtoi Someron Suojoen kylässä omistamansa metsäpalstan yhteen Someron [[Harju (Somero)|Harjun]] kylän taloista, jonka isäntä Simo Eskonpoika perusti vaihdossa saamalleen metsäpalstalle Mäyrämäen eli Mettämiehen [[uudistalo]]n.
Kun Gyllenhjerta kannatettuaan kuningas [[Sigismund]]ia joutui maanpakoon, otti Simo Eskonpoika uudelleen haltuunsa myös entisen kotitalonsa Harjussa ja myi sen Harjun kartanoa tuolloin omistaneelle [[Anders Munck af Sommernäs]]ille. Tämä johti vuonna 1670 oikeuden päätökseen, jossa Mäyrämäki tuomittiin Somerniemen [[Kopilan kartano]]a tuolloin omistaneelle Jaakko Niilonpoika Gyllenhjertan veljenpojan tyttärelle Hebla Klauntytär Gyllenhjertalle ja oli tätä kautta sittemmin Kopilaa omistaneen [[Jägerhorn af Spurila]] -suvun hallussa. Simo Eskonpojan jälkeläiset asuivat tämän jälkeen Mäyrämäkeä [[lampuoti|lampuoteina]] vuoteen 1796.<ref>Tiirakari 2016: 109-
Vuonna 1796 Mäyrämäen osti kersantti Erik Hellstedt mutta myi sen jo vuonna 1798 [[Björkenheim]]-suvun kantaisäntä tunnetuksi tulleelle [[Bengt Magnus Björkman]]ille, joka omisati myös [[Kärkelän kuparisulatto]]a [[Kisko]]ssa. Luopuessaan Kärkelästä Björkmanin poika Bengt Ludvig Björkman myi vuonna 1823 Mäyrämäen apteekkari [[John Jacob von Julin]]ille, joka omisti myös [[Fiskars (yritys)|Fiskarsin tehtaat]]. von Julin perusti Mäyrämäen metsiä hyödyntämään viereisen [[Kaskisto]]n kylän yhteiselle myllytontille vuonna 1836 Emiliedahlin sahan. Vuonna 1880 Mäyrämäki siirtyi [[Julin]]ien suvulta [[Turku|Turussa]] toimineelle Sahayhtiö Attulle. Koko tämän ajan 1700-luvun lopulta 1800-luvun lopulle tilaa viljelivät lampuodit. Vuonna 1892 omistajaksi tuli Gustaf Sundell, ja vielä samana vuonna Adolf Ilander, joka myi Mäyrämäen vuonna 1906 kamariherra [[Hjalmar Linder]]ille Ilanderien jäädessä asumaan Mäyrämäkeä. Linder myi Mäyrämäen 1918. Tämän jälkeen omistajina oli vuosina 1918-19 Suomen Finanssiosakeyhtiö, 1919 ryhmä sijoittajia, 1919-20 kreivi Lorentz Creutz ja 1920-22 Suomen agraaritoimisto. Vuonna 1922 tilan osti Somerniemen kunta.<ref>Tiirakari 2016:
Kylän torpista Maaniitty, Vähämäki, Vilkki, Tuorby ja Mäkilä lohkottiin itsenäisiksi tiloiksi 1920-luvulla. Vuonna 1934 lohkottiin myös itse päätila viljelyksineen itsenäiseksi tilaksi sitä jo vuodesta 1924 vuokranneelle Juho Vaseniukselle (myöh. Vasama). Siirtoväen ja rintamamiesten maanhankinnasa Toisen maailmansodan jälkeen Mäyrämäestä lohkottiin vielä 12 tilaa. Tämän jälkeen Somerniemen kunnalle jäänyt Metsäö-Mäyrämäen tila käsitti vielä 590 hehtaaria metsää ja järviä.<ref>Tiirakari 2016: 111.</ref>
==Lähteet==
| |||