Ero sivun ”Mäyrämäki” versioiden välillä

429 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
(fix)
Mäyrämäen kylä on alkujaan vuonna 1596 perustettu [[yksinäistalo]]. Talo muodostui kun Someron [[Harjun kartano (Somero)|Harjun kartanoa]] omistanut [[Perniö]]n Paarskylän kartanon herra Jaakko Niilonpoika Gyllenhjerta vaihtoi Someron Suojoen kylässä omistamansa metsäpalstan yhteen Someron [[Harju (Somero)|Harjun]] kylän taloista, jonka isäntä Simo Eskonpoika perusti vaihdossa saamalleen metsäpalstalle Mäyrämäen eli Mettämiehen [[uudistalo]]n.
 
Kun Gyllenhjerta kannatettuaan kuningas [[Sigismund]]ia joutui maanpakoon, otti Simo Eskonpoika uudelleen haltuunsa myös entisen kotitalonsa Harjussa ja myi sen Harjun kartanoa tuolloin omistaneelle [[Anders Munck af Sommernäs]]ille. Tämä johti vuonna 1670 oikeuden päätökseen, jossa Mäyrämäki tuomittiin Somerniemen [[Kopilan kartano]]a tuolloin omistaneelle Jaakko Niilonpoika Gyllenhjertan veljenpojan tyttärelle Hebla Klauntytär Gyllenhjertalle ja oli tätä kautta sittemmin Kopilaa omistaneen [[Jägerhorn af Spurila]] -suvun hallussa. Simo Eskonpojan jälkeläiset asuivat tämän jälkeen Mäyrämäkeä [[lampuoti|lampuoteina]] vuoteen 1796.Vuonna 1796 Mäyrämäen osti kersantti Erik Hellstedt joka kuitenkin myi sen jo vuonna 1798 [[Björkenheim]]-suvun kantaisäntä tunnetuksi tulleelle [[Bengt Magnus Björkman]]ille, joka omisati myös [[Kärkelän kuparisulatto]]a [[Kisko]]ssa. Luopuessaan Kärkelästä Björkmanin poika Bengt Ludvig Björkman myi Mäyrämäen apteekkari [[John Jacob von Julin]]ille, joka omisti myös [[Fiskars (yritys)|Fiskarsin tehtaat]].<ref>Tiirakari 2016: 109-112.</ref>
 
Yhdessä naapurikyliensä Kaskiston ja Suojoen kanssa Mäyrämäki kuuluu alueeseen, joka alkujaan oli osa [[Varsinais-Suomen historiallinen maakunta|varsinaissuomalaista]] [[Uskela]]n seurakuntaa, mutta tuli liitetyiksi osaksi [[Häme|hämäläistä]] Someron seurakuntaa vuonna 1492.<ref>Alanen et al. 1999: 21-24.</ref> Kun Somerniemestä tuli Someron [[kappeliseurakunta]] 1600-luvun lopulla<ref>Alanen et al. 1999: 83-92.</ref>, Suojoki, Kaskisto ja Mäyrämäki luettiin Someron emäseurakuntaan, vaikka kylien asukkaat käyttivätkin tai alkoivat viimeistään tuolloin käyttää Somerniemen kappelikirkkoa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Esko | Nimeke =Somerniemen historia | Vuosi =1945 | Julkaisupaikka =[Somerniemi] | Julkaisija =Somerniemen kunta ja seurakunta | }}</ref><ref>Alanen et al. 1999: 192-194.</ref>