Ero sivun ”Uudenkaarlepyyn maalaiskunta” versioiden välillä

Uusikaarlepyy muodostettiin osista Pietarsaaren ja Vöyrin pitäjiä vuonna 1607. Kuningas [[Kustaa II Aadolf]] määräsi vuonna 1617 Lepon kylään perustettavaksi kaupungin, ja Uusikaarlepyy sai kaupunkioikeudet vuonna 1620. Vuonna 1750 Uudenkaarlepyyn pitäjässä oli 110 taloa, ja sata vuotta myöhemmin alueella oli 753 taloa ja 458 [[torppa]]a. Huomattavia maatiloja ovat olleet Jutbacka ja Kuddnäs, joista jälkimmäisen omisti vuodesta 1817 lähtien piirilääkäri ja kuuluisa muinaisrunojen kerääjä [[Zacharias Topelius vanhempi]]. Kuddnäsissä syntyi vuonna 1818 kirjailija ja runoilija [[Zachris Topelius]], joka sai aiheet moniin runoihinsa ja satuihinsa tästä ympäristöstä. Kuddnäs toimi myöhemmin vanhainkotina, mutta se muutettiin museoksi vuonna 1934.<ref name="tarmio"/>

 

 

Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan kautta rakennettu [[Oulun rata]] avattiin liikenteelle vuonna 1886. Maalaiskunnan alueelle lähelle Kovjoen kylää perustettiin [[Kovjoen rautatieasema]], josta rakennettiin yksityinen kapearaiteinen (600 mm) [[Uudenkaarlepyyn rautatie|rautatie]] Uudenkaarlepyyn kaupunkiin vuonna 1903. Tämä rata purettiin kuitenkin jo vuonna 1916. Vuosina 1948–1949 rakennettiin Kovjoelta Uuteenkaarlepyyhyn uusi normaaliraiteinen rautatie. Henkilöliikenne lopetettiin tälläkin radalla jo vuonna 1956. Tavaraliikenne lakkautettiin vuonna 1982 ja Uudenkaarlepyyn rata purettiin vuoden 1983 aikana. Myös henkilöliikenne Kovjoen asemalla lopetettiin vuonna 1983.<ref>Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 144. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.</ref>