Ero sivun ”Narva” versioiden välillä

2 768 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
(→‎Väestö: Lisätään kansallisuustiedot 2011 tähän)
[[Tiedosto:Pushkini street, winter 1.JPG|thumb|Narvan keskustaa]]
[[Tiedosto:Pushkini street, winter 3.JPG|thumb|[[Stalinistinen arkkitehtuuri|Stalinin]] ajan arkkitehtuuria edustava talo Puškini-kadulla]]
Tanskalaiset perustivat Narvajoen linnan 1250-luvulla.<ref name="tuglas">{{Verkkoviite
Tanskalaiset perustivat Narvan vuonna 1223.<ref name="ene-20"/> Hermannin linnoituksesta ensimmäinen maininta historiallisissa asiakirjoissa on vuodelta 1277.<ref name="muller-57"/> [[Eestinmaa]], sen mukana Narvan linna ja sitä ympäröivä kaupunki myytiin [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaiselle ritarikunnalle]] [[1347]]. [[Iivana III]]:n aikana [[1492]] Narvajoen itärannalle alettiin rakentaa [[Iivananlinna]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tom Masters| Nimeke = Eastern Europe, 9. edition| Sivu = 332| Julkaisija = Lonely Planet | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9781741044768 | www = http://books.google.com/books?id=ZEWKJKR_eFgC&printsec=frontcover&source=gbs_v2_summary_r&cad=0#v=onepage&q=&f=false| www-teksti = Google book (limited preview)| Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Venäjä]] sai Narvan haltuunsa [[Liivin sota|Liivin sodassa]] [[1558]], jonka jälkeen kaupungin omistaja vaihtui muutaman kerran, päätyen lopulta vuonna [[1581]] [[Ruotsi]]lle.
| osoite =http://www.tuglas.fi/narva_katsaus_viron_it%C3%A4isimm%C3%A4n_kaupungin_historiaan | nimeke =Katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan | tekijä =Heikki Rausmaa | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =Tuglas-seura | viitattu =24.12.2016 }}</ref> Hermannin linnoituksesta ensimmäinen maininta historiallisissa asiakirjoissa on vuodelta 1277.<ref name="muller-57"/> Paikka oli tärkeä sekä sotilaallisesti että kauppapaikkana: [[Narvajoki|Narvajokea]] pitkin ja [[Peipsijärvi|Peipsijärven]] kautta pääsi vesitse [[Pihkova]]an ja myös reitti Tallinnasta Novgorodiin kulki Narvan kautta. Narva sai kaupunginoikeudet vuonna 1345.<ref name="tuglas"/>
Ruotsin vallan ajalta Narvassa on säilynyt muutamia rakennuksia, muun muassa barokkityylinen raatihuone, nykyinen kaupungintalo, vuodelta 1674.
 
[[Eestinmaa]], sen mukana Narvan linna ja sitä ympäröivä kaupunki myytiin [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaiselle ritarikunnalle]] [[1347]]. Vaikka kaupungin hallinto koostui saksalaisista, enemmistö asukkaista oli virolaisia ja [[vatjalaiset|vatjalaisia]]. Saksalaiset vahvistivat Narvan linnoitusta ja rakensivat 50 metriä korkean Pitkän Hermannin tornin, joka on nykyään yksi Narvan historiallista nähtävyyksistä.<ref name="tuglas"/>
Suuren Pohjan sodan yhteydessä Narvassa käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1700 [[Narvan taistelu]], jonka Ruotsi voitti. Venäjä kuitenkin valloitti Narvan [[1704]], jonka jälkeen se oli osa [[Venäjän keisarikunta]]a ja sen [[Pietarin kuvernementti]]ä aina [[Viro|Viron]] itsenäistymiseen saakka vuonna [[1918]]. Ennen [[Toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] [[Iivananlinna]] oli osa Narvaa, mutta kun Viro päätyi sodan päätteeksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]], siirrettiin Iivananlinna [[Venäjän federatiivinen sosialistinen neuvostotasavalta|Venäjän SFNT:aan]] kuuluvaksi [[1945]].
Tanskalaiset perustivat Narvan vuonna 1223.<ref name="ene-20"/> Hermannin linnoituksesta ensimmäinen maininta historiallisissa asiakirjoissa on vuodelta 1277.<ref name="muller-57"/> [[Eestinmaa]], sen mukana Narvan linna ja sitä ympäröivä kaupunki myytiin [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaiselle ritarikunnalle]] [[1347]]. [[Iivana III]]:n aikana [[1492]] Narvajoen itärannalle alettiin rakentaa [[Iivananlinna]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tom Masters| Nimeke = Eastern Europe, 9. edition| Sivu = 332| Julkaisija = Lonely Planet | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9781741044768 | www = http://books.google.com/books?id=ZEWKJKR_eFgC&printsec=frontcover&source=gbs_v2_summary_r&cad=0#v=onepage&q=&f=false| www-teksti = Google book (limited preview)| Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Venäjä]] sai Narvan haltuunsa [[Liivin sota|Liivin sodassa]] [[1558]],. jonkaVenäjän jälkeenvallan kaupunginaikana omistajakaupunkiin vaihtuimuutti muutamanlisää kerran,virolaisia päätyenja lopultavatjalaisia sekä myös venäläisiä kauppiaita. Kaupunki päätyi vuonna [[1581]] [[Ruotsi]]lle, joka liitti sen Inkerin ja Käkisalmen lääniin. Kaupunkiin tuli uusia asukkaita Suomesta ja Ruotsista. Ruotsin vallan aikana kaupunki vaurastui ja sen asukasluku nousi yli kolmen tuhannen.<ref name="tuglas"/>
 
Vuoden 1659 kaupunki paloi, ja tulipalon jälkeen kaupungin keskusta rakennettiin uudelleen [[barokki]]tyyliin, ja se oli 1900-luvulla kaupungin matkailuvaltti toiseen maailmansotaan asti.<ref name="tuglas"/> Ruotsin vallan ajalta Narvassa on säilynyt muutamia rakennuksia, muun muassa barokkityylinen raatihuone, nykyinen kaupungintalo, vuodelta 1674.
Lähes kaikki Narvassa ennen toista maailmansotaa sijainneet rakennukset olivat vaurioituneet pahasti tai tuhoutuneet kokonaan [[Narvan taistelu (1944)| vuoden 1944 taisteluissa ja pommituksissa]]. Sodan jälkeen niitä ei ryhdytty entisöimään, vaan käytännössä rakennettiin kokonaan uusi kaupunki. Vain muutama vanha rakennus on tallella nykyään, esimerkiksi linnoitukset ja kaupungintalo.
 
Suuren Pohjan sodan yhteydessä Narvassa käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1700 [[Narvan taistelu]], jonka Ruotsi voitti. Venäjä kuitenkin valloitti Narvan [[1704]], jonka jälkeen asukkaat vietiin vankeina sisä-Venäjälle. Narvasta tuli osa [[Venäjän keisarikunta]]a ja sen [[Pietarin kuvernementti]]ä aina [[Viro|Viron]] itsenäistymiseen saakka. 1700-luku ja 1800-luvun alkupuoli olivat Narvassa hiljaiseloa, kunnes Kreenholmin saarelle perustettiin suuri tekstiilitehdas 1800-luvun puolivälissä. Tehdas kasvoi Euroopan suurimmaksi tekstiilinvalmistajaksi. Vuonna 1870 rakennettiin Tallinna–Pietari-rautatie, joka kulki Narvan kautta. 1910-luvulla tekstiilitehtaalla työskenteli yli 10 000 ihmistä. Myös Narvan kaupungin väkiluku kasvoi, vuonna 1910 asukkaita oli noin 21 000.<ref name="tuglas"/>
 
Ensimmäisen maailmansodan lopulla Narva oli puoli vuotta Saksan miehittämä, ja saksalaisten vetäydyttyä Virosta [[puna-armeija]] otti Narvan haltuunsa marraskuussa 1918. Kaupungissa perustettiin Viron bolševikkihallitus, joka kuitenkin joutui pakenemaan Narvasta, kun suomalais-virolaiset joukot valloittivat kaupungin tammikuussa 1919. [[Viron vapaussota|Viron vapaussodan]] kovimmat taistelut käytiin Narvajoen linjalla loppuvuodesta 1919. Narva pysyi Viron joukkojen hallussa, mutta kärsi pahoja vaurioita venäläisten tykkitulesta. Kaupungissa riehui myös [[lavantauti]], johon menehtyi 2000 narvalaista.<ref name="tuglas"/>
 
Suuren Pohjan sodan yhteydessä Narvassa käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1700 [[NarvanTarton rauhansopimus|Tarton taistelurauhansopimuksessa]], jonka1920 RuotsiNarva voitti.liitettiin Venäjäosaksi kuitenkinitsenäistynyttä valloittiViron Narvantasavaltaa. Vienti [[1704]]Venäjälle tyrehtyi, jonka jälkeen se oli osa [[Venäjän keisarikunta]]a ja senkaupungin [[Pietarinväkiluku kuvernementti]]älaski ainamaailmansotien [[Viro|Viron]]välisenä itsenäistymiseenaikana.<ref saakka vuonna [[1918]].name="tuglas"/> Ennen [[Toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] [[Iivananlinna]] oli osa Narvaa, mutta kun Viro päätyi sodan päätteeksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]], siirrettiin Iivananlinna [[Venäjän federatiivinen sosialistinen neuvostotasavalta|Venäjän SFNT:aan]] kuuluvaksi [[1945]].
 
Lähes kaikki Narvassa ennen toista maailmansotaa sijainneet rakennukset olivat vaurioituneet pahasti tai tuhoutuneet kokonaan [[Narvan taistelu (1944)| vuoden 1944 taisteluissa ja pommituksissa]]. Sodan jälkeen niitä ei ryhdytty entisöimään, vaan käytännössä rakennettiin kokonaan uusi kaupunki. Vain muutama vanha rakennus on tallella nykyään, esimerkiksi linnoitukset ja kaupungintalo.<ref name="tuglas"/>
 
== Väestö ==
8 721

muokkausta