Ero sivun ”Kiuas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
'''Kiuas''' on [[sauna]]n (ennen myös [[riihi|riihen]] tai [[asunto#savutupa|savupirtin]]) tavallisesti [[uuni]]mainen lämmitin, jonka yläosassa on lämpöä varastoiva kiviladelma.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Saunomisen [[löyly]] saadaan aikaan heittämällä vettä kuumentuneille kiukaan kiville, jolloin vesi muuttuu vesihöyryksi. Tavallisimmin kiukaita lämmitetään [[puu]]lla tai [[sähkö]]llä, mutta myös [[öljy]]- ja kaupunkikaasulämmitteisiä kiukaita on ollut käytössä.
== Etymologia ==
Sana ''kiuas'' ja sen monet vastineet suomen eri murteissa (esimerkiksi ''kiukaa'', ''kiukoa'' ja ''kiukas'') ja suomen lähimmissä sukukielissä kuten karjalassa (''kiukua'') on usein selitetty lyhentymäksi yhdyssanasta *''kivikota'', mutta vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan sanojen taustalla on *''kivikasa''. Esimerkiksi muotojen *''kivikasa'' : *''kivikasan'' kehittyminen taivutustyyppiksi *''kiu(k)as'' : *''kiuka(h)an'' on epäsäännöllinen, mutta tämä selittää myös kiuasta merkitsevien sanojen runsaan vaihtelun. Sana ''kiuas'' esiintyy vain pohjoisimmissa [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisissa]] kielissä, mutta esimerkiksi virossa vastaava sana on ''keris'', joka on laina [[Balttilaiset kielet|balttilaisista]] kielistä. Ajatusta ''kiuas''-sanan alkuperäisestä merkityksestä 'kivikasa' tukevat [[Vepsän kieli|vepsän]] kiuasta merkitsevä ''küudug'' ja [[Mokšan kieli|mokšan]] ''kevmar'', jotka niin ikään tarkoittavat alkuaan kivikasaa. Aiemmin kiuasta lienee merkinnyt sana ''[[Sauna#Etymologia|sauna]]'', joka vasta myöhemmin on laajentunut viittaamaan rakennuksiin, joissa kiukaat sijaitsevat.<ref name="Hakkinen">Häkkinen, Kaisa (2004): ''Nykysuomen etymologinen sanakirja''. WSOY: Helsinki. s.v. ''kiuas''</ref> <ref name="Kallio">Kallio, Petri (2008): "The Etymology of Finnish ''sauna'' 'Sauna'". Kees Dekker, Alasdair MacDonald & Hermann Niebaum (toim.), Northern Voices: Essays on Old Germanic and Related Topics Offered to Professor Tette Hofstra, Leuven - Paris - Dudley, MA. S. 313-319.</ref> <ref name="Ylikoski">Ylikoski, Jussi (2016): "Suomen ''kiuas'', karjalan ''kiukua'' ja havaintoja etymologian tutkimusperinteestä". ''Sananjalka'' 58 s. 7–23.</ref>
== Kiuastyypit ==
| |||