Ero sivun ”Perinnemaisema” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  4 vuotta sitten
korj. Wikipedian ilmoittamia viittausvirheitä
p (kh)
(korj. Wikipedian ilmoittamia viittausvirheitä)
Perinnebiotooppien määrä on romahtanut maataloudessa tapahtuneiden muutosten myötä alle prosenttiin sadan vuoden aikana. Perinnebiotoopit ovatkin uhanalaisimpia luontotyyppejä. Niiden suurimpia uhkia ovat umpeenkasvaminen laiduntamisen tai niittämisen loputtua, rehevöityminen ja metsittäminen.<ref name="luontotyypit">{{Kirjaviite | Tekijä = Raunio Anne, Schulman Anna ja Kontula Tytti (toim.) | Nimeke = Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008| Suomentaja = | Vuosi = 2008 | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus|}}</ref>
 
Perinnemaisemien väheneminen on Suomessa syynä satojen lajien uhanalaistumiseen ja aiemmin runsaslukuistenkin lajien voimakkaaseen taantumiseen. Kaikista maassa uhanalaisista lajeista noin 23 prosentille perinneympäristöt ovat ensisijainen elinaluetyyppi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) | Nimeke = Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 | Vuosi = 2010 | Kappale = | Sivu = 57 | Julkaisija = Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus | Tunniste = ISBN 978-952-11-3805-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = }}</ref> Eniten maatalousympäristöjen uhanalaisissa lajeissa on hyönteisiä, esimerkiksi perhosia, pistiäisiä ja kovakuoriaisia. Perinnebiotoopeilla lajien uhanalaistuminen on nopeampaa kuin muissa elinympäristöissä. <ref name="luontotyypitluontotyypit1">{{Kirjaviite | Tekijä =Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä | Nimeke = Suomen lajien uhanalaisuus 2000| Suomentaja = | Vuosi = 2000 | Julkaisija = Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus|}}</ref>
 
==Katso myös==
18 981

muokkausta