Ero sivun ”Pihlajaveden erämaakirkko” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p coord; kh; wl
Rivi 4:
|kuvateksti = Pihlajaveden erämaakirkko
|kuvakoko = 240px
|sijainti = [[Pihlajavesi (kunta)|Pihlajavesi]], [[Keuruu]]
|koordinaatit = {{coord|62|21|48|N|024|21|30|E|region:FI-LS_type08_type:landmark|display=inline,title}}
|koordinaatit =
|seurakunta = Keuruun seurakunta
|vuosi = [[1780]]–[[1782]]
|suunnittelija = [[Matti Pärnä-Åkerblom]]
|materiaali = puu
|istumapaikat =
Rivi 18:
}}
 
'''Pihlajaveden erämaakirkko''' (eli '''vanha kirkko''') on [[Keuruu|Keuruun]] [[Pihlajavesi (kunta)|Pihlajavedellä]] sijaitseva [[1780]]–[[1782]] rakennettu puukirkko.<ref name="paananen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/pihlajacd/historia/eramkk.htm | Nimeke = Pihlajaveden vanha erämaakirkko | Tekijä = Jarmo Paananen | Ajankohta =kevät 1997 | Julkaisupaikka =Pihlajavesi | Viitattu = 20.8.2009}}</ref> Kirkon on suunnitellut tunnettu kirkonrakentaja [[Matti Pärnä-Åkerblom]]. Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, jota on muovattu jonkin verran ristikirkon kaltaiseksi. Kirkon länsipäässä on tapulimainen torni, jonka huipulla olevaan viiriin on kirjattu vuosiluku [[1780]]. Kirkko ei ole täysin alkuperäisessä asussaan, koska osa alkuperäisistä rakenteista käytettiin 1870-luvulla rakennettuun [[Pihlajaveden kirkko|uuteen kirkkoon]]. Seinät ja ulkokatto jätettiin kuitenkin paikoilleen ja kirkko entisöitiin nykyiseen asuunsa 1930-luvulla.
 
Kirkossa järjestetään kesäisin jumalanpalveluksia ja konsertteja. Kirkko on myös suosittu vihkikirkkona. Talviaikaan kirkko on käytössä vain poikkeustapauksissa.
Rivi 29:
Kirkkoherra [[Abraham Indrenius]] nuorempi antoi 1782 tuomiokapitulille selityksen saarnahuoneen valmistumisesta. Pyytämiensä lisätietojen jälkeen kapituli tuli siihen tulokseen, että rakennus on pikemminkin kirkko kuin saarnahuone ja antoi Indreniukselle huomautuksen. Tuomiokapituli kanteli asiasta Vaasan läänin maaherralle Krabbelle, jotta muuallakin esiintynyt vastaava omavaltaisuus saataisiin loppumaan. Vaikka kirkkoa ei ollut vihitty, sitä käytettiin kuitenkin vuoteen 1787 asti, jolloin vihkiminen jumalanpalveluspaikaksi lopulta toimitettiin ja pihlajavetiset saivat oman kirkon. 1820-luvulle asti Pihjalajavedellä ei ollut omaa pappia, vaan Keuruun papit kävivät pitäjässä joka kolmas tai neljäs pyhä. Ensimmäinen Pihlajaveden oma pappi oli kappalainen [[Anders Johan Gummerus]].
 
Kirkkoa ympäröivän kiviaidan reunustama hautausmaa vihittiin käyttöön ennen kirkon vihkimistä vuonna 1785. Hautausmaa oli 1830-luvulla hautausmaan tarkastajien mielestä niin ahdas, vesipohjainen ja kivinen, että haudata voitiin vain kirkon toiselle puolelle noin 2kahden kyynärän eli 119 cm:nsenttimetrin syvyyteen. Hautausmaa oli kuitenkin pääasiallisesti käytössä 1870-luvulle asti. Viimeisimmät haudat ovat 1900-luvun alusta. Kirkon ympärille on haudattu runsaasti punatautiin ja nälkään kuolleita. Kymmeniä vanhoja puuristejä on kerätty talteen kirkon sivueteiseen, ja [[Keski-Suomen museo]] on ne kuvannut.
 
Kirkon rakentamisen aikana yksi rakennusmiehistä menetti henkensä pudottuaan kirkon katolta. Hänet tiettävästi haudattiin putoamispaikalle pääoven eteen, portin oikealle puolelle. Kerrotaan siunauksen toimittaneen papin vakuuttaneen, ettei hautakumpu tulisi koskaan laskeman – se on jäljellä vieläkin, osittain käytävällä.
Rivi 43:
*[http://www.avoinmuseo.fi/keuruunkirkot/pihlajavesi1.htm Avoimen museon sivu]
* [http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/pihlajacd/historia/eramkk.htm Pihlajaveden vanha erämaakirkko Keuruun kaupungin sivustolla]
 
{{coord|62|21|48|N|024|21|30|E|region:FI-LS_type:landmark|display=title}}
 
[[Luokka:Keuruun kirkot]]