Ero sivun ”Nobelium” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+kuva, commonscat., typo isotooppitaulukossa
atomipaino pysyvimmän isotoopin mukaan, ei ole enää tynkä
Rivi 16:
|löytövuosi=1957
|löytäjä=
|atomipaino=(259,1009)
|atomisäde=285
|kovalenttisäde=
Rivi 43:
}}
 
'''Nobelium''' ({{k-la| nobelium}}, aikaisemmalta [[Alkuaineiden IUPAC-nimeämiskäytäntö|tilapäiseltä nimeltään]] myös '''unnilbium''') on keinotekoisesti valmistettu [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''No''' ja [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] 102. Alkuaine saatiin ensi kertaa muodostumaan kokeessa, jossa pommitettiin [[curium]]atomeja [[hiili]]-ioneilla vuonna [[1957]]. Nobeliumia on tuotettu vain hyvin pieniä määriä, eikä edes sen väristä olla varmoja; luultavasti se on hopeanvalkoinen tai metallinharmaa. Nobeliumin [[moolimassa]] on 259 [[atomimassayksikkö|u]] ja [[sulamispiste]] n. 1100 [[kelvin|K]]. Nimensä nobelium on saanut [[Alfred Nobel]]in mukaan. Nobeliumilla ei ole mitään tunnettua käyttöä tieteellisen perustutkimuksen ulkopuolella. Jaksollisessa järjestelmässä nobelium sijaitsee [[mendelevium]]in ja [[lawrencium]]in välissä.<ref name="Silva">Silva,{{Kirjaviite Robert| J.Nimeke (2006)= Fermium, Mendelevium, Nobelium, and Lawrencium | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2006 | Tekijä = Silva, Robert J. | Luku = luku 13 kirjasta| Sivut = 1621-1651 | Selite = Teoksessa: Morss, Lester R.; Edelstein,et Normanal. M(toim.;) Fuger,''The JeanChemistry of the Actinide and Transactinide Elements'', toim3. [painos | Julkaisupaikka = Dordrecht | Isbn = 1402035985 | www = http://radchem.nevada.edu/classes/rdch710/files/Fm%20to%20Lr.pdf The| ChemistryTiedostomuoto of the Actinide and= Transactinide Elements] (PDF) (3.| painos).Kieli Dordrecht: Springer. ss. 1621–1651.= {{en}} }}</ref>
 
Nobeliumin kaikki [[isotooppi|isotoopit]] ovat [[radioaktiivisuus|radioaktiivisia]]. Niistä vakaimman, <sup>259</sup>No:n, puoliintumisaika on 58 [[minuutti|min]], ja epästabiilisimman <sup>250</sup>No:n vain 0,25&nbsp;ms. Kaikkiaan isotooppeja on löydetty 12. Nobeliumin kemialliset ominaisuudet tunnetaan huonosti. Se muodostaa vesiliuoksissa yhdisteitä [[hapetusluku|hapetusasteella]] +3 ja +2, joista jälkimmäiset ovat vakaampia.<ref name="Silva"/>
Rivi 98:
*{{Isotopes Project|No|nobeliumin}}
*{{commonscat-rivi|Nobelium}}
 
{{tynkä/Kemia}}
 
[[Luokka:Alkuaineet]]