Ero sivun ”Lehti (kasvitiede)” versioiden välillä

Liuskainen lehti voi olla ''sormiliuskainen'' kuten [[vaahterat|vaahteralla]] tai ''pariliuskainen'' kuten [[tammi|tammella]].
 
Kerrannaislehteä voidaan pitää liuskaisen lehden äärimuotona. Siinä lehtilapa on jakautunut erillisiin osiin, [[lehdykkä|lehdyköihin]], joilla kuitenkin on yhteinen ruoti ja kanta. KerrotunKerratun lehden pikkuosasia kutsutaan lehdyköiksi. Kerrannaislehtiä ovat esimerkiksi [[herne]]en ''tasapariset kärhelliset'', [[pihlajat|pihlajan]] ''päätepariset'' ja [[apilat|apilan]] ''kolmisormiset'' lehdet.
 
Lehtilavan muodoilla on usein määrätynlainen suonitus, joiden mukaan kasvin lehdet voidaan ryhmitellä ''kourasuonisiin'', ''sulkasuonisiin'' ja ''silposuonisiin'' lehtiin. Esimerkiksi vaahteran lehdet ovat kourasuonisia, [[koivut|koivun]] sulkasuonisia ja [[piharatamo]]n silposuonisia.
Rekisteröitymätön käyttäjä