Ero sivun ”Kansallissosialismi” versioiden välillä

Kansallissosialismin aatteelle on myös keskeistä [[rotu]], jonka suurin saavutus on [[nationalismi|nationalistisen]] ajatusmallin mukaan yhtenäinen valtio. Saksan tapauksessa ylivertainen "arjalainen herrarotu" ({{Lähde?)}} on luotu muodostamaan Saksan valtiossa kulttuurisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti väkevin kansakunta ja valtio, jonka kohtalona on hallita alempia rotuja. Vahvojen rotujen vastakohtina olivat heikot valtiot ja kulttuurit, joita riitely, etninen ja kielellinen hajaannus ja [[Ali-ihminen|ali-ihmiset]] heikensivät. Kolmannen pykälän muodostivat kotimaattomat ihmiset eli loisrodut (esimerkiksi [[juutalaisuus|juutalaiset]], [[romanit]] ja [[puolalaiset]]), jotka poistamalla herrarotu vahvistuisi. ({{Lähde?)}}

Herrarotu-aate perusteli myös vaatimuksen elintilasta, joka [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] toteutui konkreettisena sotaretkenä.({{Lähde?)}} Alempien rotujen kohtalona tuli olla sotilaallisesti heikompia ja siten herrarodun laajenemisetujen edessä väistyviä. Näkökulmassa on selvä viite 1900-luvun alkuvuosikymmenten muodikkaaseen [[sosiaalidarvinismi|sosiaalidarvinistiseen]] teoriaan.({{Lähde?)}}

Uskonnot, jotka hyväksyivät nämä ”elämän julmat tosiasiat” olivat hyviä uskontoja. Tämä viittaa kansallissosialismin pyrkimykseen luoda uusi uskonto muinaisten skandinaavisten uskomusten mytologiselle pohjalle.({{Lähde?)}}