Wikipedia

Ero sivun ”Valkosolu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lähteen korjaus
Artikkelia korjattu laajemmaksi pohjautuen englanninkieliseen valkosolu-sivuun.
Rivi 1:
{{lähteetön}}[[Kuva:Red White Blood cells.jpg|thumb|250px|Valkosolu oikealla.]]
'''Valkosolut''' eli '''leukosyytit''' ovat [[verisolu]]ja., Nejotka auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja osana [[immuunijärjestelmä]]ä. LitrassaKaikki terveenvalkosolut aikuisenovat [[veri|verta]]muodostuneita onja normaalistijohdettuja kolmestamultipotenteista kahdeksaansoluista miljardialuuytimessä, valkosolua<refjotka name="MF">[http://hyvaterveystunnetaan hematopoieettisina kantasoluina.fi/artikkelit/Veren-valkosolut/96/?c=Laboratoriokokeet VerenLeukosyyttejä valkosoluton kauttaaltaan koko kehossa, mukaanlukien [[Veri|veressä]] Hyväja Terveys;[[Imusuonisto|imusuonistossa]]. Laboratoriokokeet</ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Maton, eliD., tipassaHopkins, (5-10J., μl)McLaughlin, vertaCh. onW., noinJohnson, 50S., 000Warner, valkosoluaM.<ref>{{Kirjaviite |Q., Tekijä=LaHart, HaugD., Sand& Wright, SjaastadJ. |D., Deep V. Kulkarni|Nimeke=Human IhmisenBiology fysiologiaand Health| Vuosi=1999| Sivu=311| Julkaisupaikka=PorvooEnglewood Cliffs, New Jersey|Julkaisija=US: Prentice Hall|Isbn=0-13-981176-1}}</ref>
 
Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }} </ref> Veren lisäksi valkosoluja on [[perna]]ssa, [[imusuonisto]]ssa ja [[imusolmuke|imusolmukkeissa]]. Valkosoluja on eri tyyppejä ja niiden elinikä vaihtelee parista tunnista useaan vuoteen.
Kaikilla valkosoluilla on tumat, joka erottaa ne muista verisoluista, tumattomasta [[Punasolu|punasolusta]] ja [[Verihiutale|verihiutaleesta]]. Valkosolujen tyypit voidaan luokitella kahdella tavalla. Kaksi laajinta kategoriaa luokittelee valkosolut joko niiden rakenteen ([[Jyvässolu|jyvässolut]] tai agranylosyytit) tai [[Solunjakautuminen|solunjakaantumisen]] pohjalta (myeloidisolu tai [[imusolu]]). Nämä laajimmat kategoriat voidaan jakaa viiteen päätyyppiin: neutrofiilit, eosinofiilit, basofiilit, imusolut ja monosyytit. <ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=LaFleur-Brooks, M|Nimeke=Exploring Medical Language: A Student-Directed Approach (7th ed.)|Vuosi=2008|Sivu=|Julkaisija=US: Mosby Elsevier. p. 398.|Isbn=978-0-323-04950-4}}</ref>Nämä tyypit lajitellaan niiden fyysisten ja toiminnallisten ominaisuuksien mukaan. Monosyytit ja neutrofiilit ovat [[Fagosyytti|fagosyyttejä]]. Loput alalajit voivat olla luokiteltuja; esimerkiksi lymfosyyteissä on [[B-solu|B-soluja]], [[T-imusolu|T-imusoluja]] ja NK-soluja.
 
Tauteja voidaan havaita mittaamalla valkosolujen määrää veressä, jonka takia valkosolujen määrän mittaaminen on tärkeä osa verenkuvaa tutkittaessa. Litrassa terveen aikuisen [[veri|verta]] on normaalisti kolmesta kahdeksaan miljardia valkosolua ja yhdessä mikrolitrassa verta on 4 000 - 11 000 valkosolua. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cdc.gov/nchs/data/series/sr_11/sr11_247.pdf|nimeke="Vital and Health Statistics Series 11, No. 247 (03/2005)"|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Valkosolut muodostavat noin 1% verestä terveessä aikuisessa<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bruce Alberts; Alexander Johnson; Julian Lewis; Martin Raff; Keith Roberts; Peter Walter|Nimeke=Leukocyte also known as macrophagesfunctions and percentage breakdown|Vuosi=2002|Sivu=|Julkaisija=New York: Garland Science|Isbn=ISBN 0-8153-4072-9}}</ref>, joka tekee niistä merkittävästi vähälukuisempia verrattuna [[Hematokriitti|punasoluihin joiden osuus verestä on 40-45%.]] Jokatapauksessa valkosolut, vaikkakin kattavat vain 1% verestä ovat suuressa roolissa terveyden kannalta, sillä immuniteetti riippuu niistä. Valkosolujen määrän kasvaessa epänormaalin suureksi, kutsutaan tilaa [[Leukosytoosi|leukosytoosiksi]]. Leukosytoosi on normaalia silloin kun se on osa [[Immuunivaste|immuunivastetta]], jota voi tapahtua usein. Epänormaalia valkosolujen määrän kasvu on silloin, kun se on [[Kasvain|kasvainmallista]] tai [[Autoimmuunisairaus|autoimmuunisairaudesta]] johtuvaa. Jos taas valkosolujen määrä tippuu alle suositusarvojen, kutsutaan tilaa [[Leukopenia|leukopeniaksi]], joka heikentää [[Immuunijärjestelmä|immuniteettijärjestelmän]] toimintaa.
 
==Valkosolujen luokittelu==
 
=== Yleiskatsaus ===
Valkosolut voidaan luokitella [[granulosyytti|granulosyytteihin]] eli jyvässoluihin ja agranulosyytteihin, joita ovat [[monosyytti|monosyytit]] ja [[lymfosyytti|lymfosyytit]] eli imusolut.<ref>[http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=valkosolu Tohtori.fi]</ref>
Kaikilla valkosoluilla on tumat, joka erottaa ne muista verisoluista, tumattomasta [[Punasolu|punasolusta]] ja [[Verihiutale|verihiutaleesta]]. Valkosolujen tyypit voidaan luokitella kahdella tavalla. Kaksi laajinta kategoriaa luokittelee valkosolut joko niiden rakenteen ([[Jyvässolu|jyvässolut]] tai agranylosyytit) tai [[Solunjakautuminen|solunjakaantumisen]] pohjalta (myeloidisolu tai [[imusolu]]). Nämä laajimmat kategoriat voidaan jakaa viiteen päätyyppiin: neutrofiilit, eosinofiilit, basofiilit, imusolut ja monosyytit. <ref name=":0" />Nämä tyypit lajitellaan niiden fyysisten ja toiminnallisten ominaisuuksien mukaan. Monosyytit ja neutrofiilit ovat [[Fagosyytti|fagosyyttejä]]. Loput alalajit voivat olla luokiteltuja; esimerkiksi lymfosyyteissä on [[B-solu|B-soluja]], [[T-imusolu|T-imusoluja]] ja NK-soluja.
 
===Monosyytit===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkosolu”