Ero sivun ”Sotaveteraani” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 12:
== Sotaveteraanit Suomessa ==
[[Tiedosto:Sotaveteraanin nauha.JPG|thumb|Suomen sotaveteraanien nauha vuodelta 1967]]
Suomessa sotaveteraanilla tarkoitetaan nykyisin yleensä [[toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]] eli [[Suomi|Suomen]] kohdalla [[talvisota]]an, [[jatkosota]]an tai [[Lapin sota]]an osaa ottaneita henkilöitä [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] veteraanien jo kuoltua. Myös [[Lotta Svärd]] -järjestössä sota-aikana palvelleita naisia kutsutaan toisinaan sotaveteraaneiksi.
 
[[Suomen sotaveteraaniliittoSotaveteraaniliitto]] kuitenkin kutsuu sotaveteraaneiksi ainoastaan omia jäseniään, jotka palvelukseen kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisena ovat osallistuneet Suomen vuosina 1939–1945 käymiin sotiin.<ref>[http://sotaveteraaniliitto.fi/tietoa-liitosta Tietoa Sotaveteraaniliitosta liiton omalla sivulla] Viitattu 19.4.2011</ref> Toinen suuri veteraanijärjestö Suomessa on [[Rintamaveteraaniliitto]], jonka jäsenistä suuri osa vielä [[1970-luku|1970-luvulla]] kannatti [[poliittinen vasemmisto|poliittista vasemmistoa]] sekä pyrkivät luomaan ystävälliset suhteet niin [[Suomi–Neuvostoliitto-Seura]]an kuin [[Suomen Rauhanpuolustajat|Suomen Rauhanpuolustajiinkin]], joissa [[Suomen Kommunistinen Puolue|kommunisteilla]] ja eritoten vähemmistöllään, [[taistolaiset|taistolaisilla]] oli vahva asema.<ref name="ts">{{verkkoviite|Osoite=http://jokisipila.blogspot.fi/2008/04/sotaveteraanien-pilkkaamisesta.html |Nimeke=Sotaveteraanit ja taistolaiset|Julkaisija=Blogi|Tekijä=Markku Jokisipilä|Ajankohta=24.4.2008|Viitattu=27.5.2014}}</ref>
 
Viranomaiset, kuten [[Kansaneläkelaitos]] jasekä [[Sosiaalisosiaali- ja terveysministeriö]] käyttävät nimityksiä veteraani tai rintamaveteraani miehistä ja naisista, joilla on rintamasotilastunnus, naisille myönnetty rintamapalvelustunnus, rintamatunnus tai veteraanitunnus.<ref>{{Verkkoviite
| osoite =http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/ikaihmiset/palvelut_ja_etuudet/veteraanipalvelut | nimeke =Veteraanien etuudet, kuntoutus ja hammashuolto | tekijä = | julkaisija = Sosiaali- ja terveysministeriö | viitattu =27.5.2014 | kieli = }}</ref> Nämä tunnukset oikeuttavat moniin alennuksiin ja ilmaispalveluihin. Sotaveteraanin voi myös tunnistaa rintapielessä pidettävästä tammenlehvästä, joka tuli käyttöön [[1986]]. Sitä jakoi aikaisemmin [[puolustusvoimat]] ja nykyisin [[Sotainvalidien veljesliitto|Sotainvalidien Veljesliitto Ry]].
 
Suomessa sotaveteraanit olivat vielä 1970-luvulla merkittävä poliittinen voima. Vuonna[[Eduskuntavaalit 1970|Eduskuntavaaleissa eduskuntaan1970]] valittiin 43 veteraaniliitonveteraaniliittojen jäsentä. Politiikassa oli mukana enemmän sotaveteraaneja kuin koskaan muulloin, ylintä johtoa myöten: [[Aarne Saarinen]], [[Ahti Karjalainen]], [[Päiviö Hetemäki]], [[Ele Alenius]], [[Mauno Koivisto]] ja [[Väinö Leskinen]] olivat kaikki sodan käyneitä miehiä. Myös [[Urho Kekkonen]] oli sotaveteraani, mutta [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodasta]]. Merkittävä osa veteraaneista kannatti Kekkosta ja äänesti vasemmistoa, ja sekä Sotaveteraaniliitto että Rintamaveteraaniliitto pyrkivät luomaan ystävälliset suhteet niin ([[Suomi–Venäjä-Seuravalkoiset|Suomi–Neuvostoliitto-Seuravalkoinen]]an kuin [[Rauhanpuolustajat|Rauhanpuolustajiinkin]].<ref name="ts">{{verkkoviite|Osoite=http://jokisipila.blogspot.fi/2008/04/sotaveteraanien-pilkkaamisesta.html |Nimeke=Sotaveteraanit ja taistolaiset|Julkaisija=Blogi|Tekijä=Markku Jokisipilä|Ajankohta=24.4.2008|Viitattu=27.5).2014}}</ref>
 
Viime vuosikymmeninä on julkisuudessa ajoittain väitetty, ettei sotaveteraaneja arvostettu Suomessa aiemmin ja että [[nuoriso]] ja [[vasemmisto]]laisetkommunistit, varsinkin [[taistolaiset]], olisivat pilkanneet veteraaneja erityisesti [[1960-luku|1960-]]- ja [[1970-luku|1970-luvuilla]]. Veteraanien muistoja tutkineen Ville Kivimäen mukaan ajatus heidän laajamittaisesta haukkumisestaan on kuitenkin pitkälti myytti. Kivimäki oudoksuu myös sitä, että veteraanien nimissä lähinnä internetin keskustelupalstoilla otetaan kantaa moniin nykyajan ilmiöihin ilman, että kirjoittajat itse olisivat veteraaneja.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://aikalainen.uta.fi/2013/11/29/isanmaallisuus-oudoissa-kasissa/ |Nimeke=Isänmaallisuus oudoissa käsissä|Julkaisija=Aikalainen, Tampereen yliopisto|Tekijä=Ville Kivimäki|Ajankohta=29.11.2013|Viitattu=27.5.2014}}</ref>
 
[[Kommunismi]]n katoaminen [[Eurooppa|Euroopasta]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hajoaminen [[1980-luku|1980-]] ja [[1990-lukujenluku]]jen taitteessavaihteessa kiinnitti huomiota kommunistisissa maissa esiintyneisiin ongelmiin. Sotaveteraanit saivat tällöin julkista arvostusta osakseen, koska yleisesti katsottiin Suomen välttyneen kommunismilta sodan ansiosta.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138898-uhrin-ansiosta-lippu-liehuu |Nimeke=Uhrin ansiosta lippu liehuu|Julkaisija=Blogi|Tekijä=Raimo Ilaskivi|Ajankohta=27.4.2013|Viitattu=27.5.2014}}</ref> Tutkija [[Markku Jokisipilä]]n mukaan tällöin sotaveteraaneista lopullisesti tuli Suomessa kunniakansalaisia, joiden tekemiä uhrauksia on runsaasti muisteltu ja ylistetty.<ref name="kunpää">{{Verkkoviite| osoite =http://seura.fi/sota/sotablogit/markku-jokisipila/kun-paa-ei-kestanyt/ | nimeke =Kun pää ei kestänyt | tekijä = Markku Jokisipilä | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu =Seura | ajankohta =5.9.2013 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu =27.5.2014 | kieli = }}</ref> 2000-luvulla sotaveteraaneihin kohdistunut huomio on pysynyt suurena ja vuoden 2006 veteraanikeräys sai ennätystuloksen.
 
Sotaveteraaneista halutaan joskus luoda ihannekuvaa sankareina, joiden kestokyky saavutti myyttiset ja yli-inhimilliset mitat. Ville Kivimäen kirja ''[[Murtuneet mielet]]'' kertoo veteraaneista, joille taistelujen paine ja stressi osoittautuivat ylivoimaisiksi kestää. Kivimäen mukaan yli-ampuvat sankaritarinat vähättelevät sodan kauheuksia, ja hän huomauttaa, että "jokaista Mannerheim-ristin ritaria kohden oli lähes sata psyykkisten oireiden takia hoitoon joutunutta".<ref name="kunpää"/>
 
Suuri enemmistö veteraaneista selvisi sodasta mielenterveyttään menettämättä, mutta siviiliin sopeutuminen ja sotakokemusten unohtaminen oli vaikeaa kaikille.<ref name="kunpää"/> Sodan traumojen siirtymistä myös seuraaville sukupolville on tutkittu.<ref>[http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/suomalaisissa-edelleen-sodan-arpia----armottomuus-heikkoutta-kohtaan-/228384 Suomalaisissa edelleen sodan arpia – "Armottomuus heikkoutta kohtaan"] Studio55.fi 22.08.2013.</ref>