Ero sivun ”Kitka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Fipen (keskustelu | muokkaukset)
Annetaan vain olla noin: Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 213.130.234.253) ja palautettiin versio 15958667, jonka on tehnyt MiPe
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 62:
Kitkaa voidaan usein pienentää muun muassa pintoja tasoittamalla tai käyttämällä [[voiteluaine]]ita, sekä muuttamalla liukuminen vierimiseksi (esimerkiksi [[laakeri|kuulalaakerit]] tekniikassa). Tällöin kitkaa vastaan tehdyn työn määrä vähenee. Pintojen tasoittaminen voi johtaa myös kitkan kasvamiseen, jos todellisten kontaktien koko kasvaa. Kitkavoima on vektorisuure ja sillä on siis suuruuden lisäksi aina myös suunta.
 
Kitkaa voidaan myös optimoida, kuten [[auto]]jen [[rengas (ajoneuvo)|renkaiden]] pidon hallitsemiksi pyrkimällä välttämään lepokitkaa tuntuvasti pienempi liukukitkatilanne renkaan luistaessa.<ref name="ketonen"/> Pyörivällä kappaleella on kosketuspinnassa lepokitka. Jos jarrutuksen tai sivuluisun vuoksi renkaiden pyörimisliike loppuu, renkaiden ja tienpinnan välinen liikekitka on auton liikkeen suuntainen riippumatta pyörien asennosta ja ohjattavuus katoaa.<ref name="ketonen"/> Tähän ongelmaan on kehitetty [[lukkiutumaton jarru|lukkiutumattomia jarruja]] (ABS), luistonestojärjestelmiä ja [[ajonvakautusjärjestelmä|ESP-ajovakautusjärjestelmiä]]. Ajoneuvojen renkaissa vierintävastus syntyy renkaan muodonmuutoksiin kuluvasta energiasta. Renkaiden muodonmuutosten voimakkuuteen vaikuttaa renkaiden ilmanpaine, lämpötila ja kuormitus.<ref>http://www.nokianrenkaat.fi/vierinvastus</ref> Auton pyörän (rengas ja vanne) ja tien pinnan välinen kitka on kuitenkin erittäin monimutkainen ilmiö, renkaiden kehityksen kannalta edelleen pitkälti kokeellista tiedettä edustava ilmiö. Ilmiössä ei suoraan päde klassinen kitkateoria, jossa maksimikitkakerroin on yksi, joka pätee vain äärettömän jäykkien kappaleiden kosketukseen.<ref name="ketonen">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tuulilasi.fi/kysymys/renkaan-pyoriessa-tien-paalla-mika-kitka|Nimeke=Renkaan pyöriessä tien päällä. Mikä kitka?|Sivusto=Tuulilasi|Ajankohta=25.3.2011|Tekijä=Tapio Ketonen, Tapio|Kieli=Suomi|Viitattu=26.11.2011}}</ref>
 
Maailman mittakaavassa arvioiden kitkan voittamiseen kuluvan noin kolmasosa tuotetusta [[energia]]sta. Uusilla teknologioilla, muun muassa timanttipinnoitteella, energiankulutus voitaisiin saada vähenemään 2–10 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2009/02/kitkaa_vahentamalla_voidaan_saastaa_valtavasti_energiaa_ja_rahaa_542482.html | Nimeke =Kitkaa vähentämällä voidaan säästää valtavasti energiaa ja rahaa| Julkaisu =Yle, Uutiset | Ajankohta =12.2.2009 |Julkaisija =Yle | Viitattu =12.2.2009}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kitka