Ero sivun ”Louis de Broglie” versioiden välillä

9 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Käyttäjän DSP1976-1978 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 188.238.205.8 tekemään versioon.)
Ei muokkausyhteenvetoa
==Hiukkasten aaltoluonne==
 
De Broglie esitti vuonna 1924 väitöskirjassaan ''Recherches sur la théorie des quanta'' (Kvanttiteorian tutkimus) hypoteesin: Sama aaltohiukkasdualismi, joka on todettu [[Sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettisella säteilyllä]], koskee myös [[Hiukkanen|hiukkasia]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Masters, Barry R. Masters & So, Peter T. C. So| Nimeke = Handbook of biomedical nonlinear optical microscopy| Kappale = | Sivu = 119| Selite = | Julkaisija = Oxford University Press US | Vuosi = 2008| Tunniste = ISBN 9780195162608 | www = http://books.google.com/books?id=4mki1ThMgGYC&printsec=frontcover&source=gbs_v2_summary_r&cad=0#v=onepage&q=&f=false| www-teksti = Google book (limited preview)| Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> De Broglien lähtökohtana olivat seuraavat ajatukset:
 
# Luonto on yleensä johdonmukaisen symmetrinen.
:<math>\lambda = h/p</math>,
missä <math>h</math> on [[Planckin vakio]] ja <math>p</math> on hiukkasen [[liikemäärä]]. Samoin vallitsee hiukkasen [[energia]]n ''E'' ja aallon [[taajuus|taajuuden]] ''f'' välillä yhteys
:<math>E = hf</math>.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Laurikainen, K. V. Laurikainen& Nurmi, Uuno Nurmi& Qvickström, Rolf Qvickström& Rosenberg, Erkki Rosenberg | Nimeke = Lukion fysiikka 2 | Sivu = 7-8 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-0-05657-X}}</ref>
 
Yhtenä perusteena tälle oletukselle oli myös [[atomi]]n [[elektroni]]en energian tunnettu [[kvantittuminen]]. Jo [[Bohrin atomimalli]]ssa vuodelta 1913 oletettiin, lähinnä alkuaineiden [[spektri]]en selittämiseksi, ettei elektroni voi asettua mille etäisyydelle ytimestä tahansa, vaan ainoastaan tietyt etäisyydet ovat mahdollisia. De Broglien mukaan tämä rajoitus johtuu siitä, että näillä etäisyyksillä kiertoradan pituus on jokin aallonpituuden kokonainen monikerta, joten elektronit voivat muodostaa [[seisova aalto|seisovia aaltoja]].<ref>Lukion fysiikka, s. 18-19</ref>
18 981

muokkausta