Ero sivun ”Andrea Palladio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
järjestelyä; turhia pois |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:Andrea Palladio.png|thumb|Andrea Palladio]]
'''Andrea Palladio''' ([[30. marraskuuta]] [[1508]] [[Padova]], [[Venetsian tasavalta]] – [[19. elokuuta]] [[1580]]), tai '''Andrea di Pietro della Gondola''', oli [[italia]]lainen [[Renessanssin arkkitehtuuri|renessanssiarkkitehti]], jota pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista länsimaisen arkkitehtuurin historiassa
==Ura==
Andrea di Pietro della Gondola meni 13-vuotiaana kivenhakkaajan oppiin padovalaiseen kivenveistämöön ja kaksi vuotta myöhemmin aloitti rakennuskuvanveiston opinnot Vicenzassa [[Porlezza]]n oppilaana. Vuoden 1537 jälkeen, otettuaan jo käyttöön taiteilijanimensä, Palladion huomio suuntautui antiikin arkkitehtuuriin, mikä vei hänet mittailemaan antiikin rakennuksia [[Rooma]]an 1545 ja 1547. Arkkitehtina Palladion läpimurto tapahtui 1549, jolloin hän sai suunniteltavakseen [[Vicenzan basilika]]n. Sen jälkeen Palladio suunnitteli Vicenzaan lukuisia palatseja, joissa hän sai toteuttaa antiikin arkkitehtuurin ihanteitaan. Vuonna 1571 Palladio nimitettiin [[Venetsia]]n johtavaksi arkkitehdiksi, minkä jälkeen hän suunnitteli Venetsiaan useita kirkkoja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gympel, Jan | Nimeke = Arkkitehtuurin historia| Vuosi = 2000| Sivu = 49| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Könemann| Tunniste = ISBN 3-8290-4779-7| Viitattu = 22.6.2012 }}</ref>
Palladio kiteytti maineensa kirjassaan ''I quattro libri dell'architettura'' (Neljä kirjaa arkkitehtuurista), joka julkaistiin 1570.
== Arkkitehtuuri ==
Rivi 24 ⟶ 26:
Palladio sai useita seuraajia 1600- ja 1700-luvuilla Englannissa ([[Christopher Wren]], [[Inigo Jones]], [[Isaac Ware]]), Skotlannissa ([[Adam-tyyli|Robert Adam]]) ja Pohjois-Amerikassa ([[Thomas Jefferson]]). Venäjällä [[Giacomo Quarenghi]] jatkoi palladiolaista perinnettä 1800-luvulla. [[Uusklassinen arkkitehtuuri|Uusklassismia]] voidaan pitää palladiolaisuuden muunnoksena. Vielä [[modernismi]]n kaudella [[Le Corbusier]] piti Palladiota oppi-isänään (Villa Savoye).
==Lähteet==
| |||
