Ero sivun ”Evankeliumi Johanneksen mukaan” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
siivosin Aiheesta muualla -osion, joka oli täynnä uskonnollisten liikkeiden julkaisuja ja yksityishenkilöiden sivuja; lisäsin linkin Encyclopedia Britannicaan
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Raamatun kirjat}}kirja
| nimi = Evankeliumi Johanneksen mukaan
| alkuperäinen nimi = Τὸ κατὰ Ἰωάννην εὐαγγέλιον
| kuva = BLHarley1775GospelsFol391JohnCh5V7-12.jpg
| kuvateksti = Evankeliumin jakeet 5:7-12 evankeliumikirjasta 500-luvulta.
| kaanon = Uusi testamentti
| numero = 43
| numero testamentissa = 4
| kirjoittaja = [[Johannes (evankelista)|Johannes]]
| kirjoituspaikka = [[Efesos]] tai<br/>muu [[Vähä-Aasia]]<ref name="BibleOverview">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dailybibleonline.com/BibleOverview.aspx | Nimeke=Review of Every Book in the Bible | Julkaisu=Bible Overview | Julkaisija=Daily Bible Online | Viitattu=12.12.2016}}</ref>
| kohde =
| ajoitus = n. 80–95 jaa.<ref name="BibleOverview"/>
| genre = [[evankeliumi]]
| kieli = [[koinee|koinee-kreikka]]
| lyhenne = Joh.
| lukuja = 21
| jakeita = 879
| käsikirjoitukset =
| edeltävä = Evankeliumi Luukkaan mukaan
| edeltävä lyhenne = Luuk.
| seuraava = Apostolien teot
| seuraava lyhenne = Ap. t.
}}
'''Evankeliumi Johanneksen mukaan''' eli '''Johanneksen evankeliumi''' ({{k-grc|Τὸ κατὰ Ἰωάννην εὐαγγέλιον|To kata Iōannēn euangelion}}) on neljäs ja nuorin [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] [[evankeliumi|evankeliumeista]]. Se poikkeaa tyyliltään ja sisällöltään huomattavasti kolmesta muusta evankeliumista eli niin sanotuista [[synoptiset evankeliumit|synoptisista evankeliumeista]], ja on todennäköisesti kirjoitettu niistä itsenäisesti, ja myös viimeisenä. Perinteisesti evankeliumin kirjoittajana on pidetty evankelista [[Johannes (evankelista)|Johannesta]].
 
Johanneksen evankeliumia pidetään evankeliumeista hengellisimpänä. [[Johannes (evankelista)|Johanneksen]] tunnus, kotka, puhuu sekin taivaallisista näkökulmista.
'''Evankeliumi Johanneksen mukaan''' eli '''Johanneksen evankeliumi''' on neljäs ja nuorin [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] [[evankeliumi|evankeliumeista]]. Se poikkeaa tyyliltään ja sisällöltään huomattavasti kolmesta muusta evankeliumista eli niin sanotuista [[synoptiset evankeliumit|synoptisista evankeliumeista]], ja on todennäköisesti kirjoitettu niistä itsenäisesti, ja myös viimeisenä.
 
Johanneksen evankeliumia pidetään evankeliumeista hengellisimpänä. [[Johannes (evankelista)|Johanneksen]] tunnus, kotka, puhuu sekin taivaallisista näkökulmista.
 
== Historia ==
 
=== Ajoitus ja kirjoittaja ===
 
[[Tiedosto:BLHarley1775GospelsFol391JohnCh5V7-12.jpg|thumb|left|180px|Joh. 5:7-12, evankeliumikirjasta 500-luvulta]]
 
Evankeliumin ajoitus on tärkeä, koska se on kirjoitettu evankeliumeista viimeisenä, ja sen kirjoitusajankohta määrittää siksi myös kaikkien Uuteen testamenttiin hyväksyttyjen evankeliumien kirjoittamisen päättymisajankohdan. Lähes kaikki tutkijat määrittävät evankeliumin kirjoitusajankohdaksi [[ensimmäinen vuosisata|ensimmäisen vuosisadan]] lopun tai [[100-luku|toisen vuosisadan]] alun.
 
[[Tiedosto:El Greco 034.jpg|thumb|left|180px|Evankelista Johannes. [[El Greco]], n. 1605.]]
Evankeliumi itsessään kertoo vain, että sen on kirjoittanut [[Jeesus|Jeesuksen]] seuraaja, johon viitataan aina sanoilla "se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain". Perinteisesti kristityt ovat yhdistäneet kirjoittajan [[apostoli]] [[Johannes (apostoli)|Johannekseen]]. Eräs peruste väittämälle on ollut, että [[Lyon]]in [[piispa]] [[Irenaeus]] väitti toisen vuosisadan lopulla kuulleensa nuorena, mahdollisesti [[Polykarpos|Polykarpokselta]], että kirjoittaja oli apostoli Johannes. Johanneksen on kristillisessä perinteessä sanottu olleen opetuslapsista nuorin, eläneen pisimpään, ja olleen ainoa opetuslapsista joka ei kärsinyt marttyyrikuolemaa. Näin hän olisi voinut olla elossa myös ensimmäisen vuosisadan loppupuolella. Hänen väitetään eläneen tuolloin [[Efesos|Efesoksessa]].
 
[[1800-luku|1800-luvulta]] lähtien osa tutkijoista on kyseenalaistanut käsityksen apostoli Johanneksesta tekstin kirjoittajana, ja tekstintutkimuksella on pyritty todistamaan, että evankeliumi olisi kirjoitettu useita vuosikymmeniä siinä kerrottuja tapahtumia myöhemmin. Tekstistä käy selvästi ilmi, että se on kirjoitettu [[Jerusalem]]in temppelin tuhoamisen vuonna [[70]] jälkeen, ja myös juutalaiskristittyjen ja paavalilaisten kristittyjen oppiriitojen alkamisen jälkeen. [[F. C. Bauer]] on esittänyt jopa niin myöhäistä kirjoitusajankohtaa kuin [[160]]. Nykyään useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että evankeliumi on kirjoitettu kahdessa tai kolmessa osassa, alkaen vuosina [[50]]-[[70]]50–70 ja päättyen viimeiseen, tänään tuntemaamme versioon joskus vuosien [[95]]-[[100]]95–100 välillä. Ajoituksen päättyminen näihin vuosiin johtuu siitä, että evankeliumin luku 21, evankeliumin eräänlainen "liite", puhuu "rakastetun opetuslapsen" kuolemasta. Jos tämä "Johannes" oli ollut Jeesuksen opetuslapsi tai jonkun opetuslapsen seuraaja, hän olisi todennäköisesti kuollut joskus vuosien [[90]]-10090–100 välillä. Konservatiiviset tutkijat hylkäävät tällaiset väitteet.
 
Johanneksen evankeliumissa ei ole selviä merkkejä siitä, että kirjoittaja olisi tuntenut [[Evankeliumi Markuksen mukaan|Markuksen evankeliumia]], jonka eri versioita [[Evankeliumi Matteuksen mukaan|Matteuksen]] ja [[Evankeliumi Luukkaan mukaan|Luukkaan evankeliumit]] käyttivät hyväkseen. Myöskään niin sanottu "[[Q-lähde]]" ei ole kuulunut hänen aineistonsa piiriin. Vastaavasti näissä evankeliumeissa ei ole merkkejä siitä, että kirjoittajat olisivat tunteneet Johanneksen evankeliumia. Yhteistä näille kaikille evankeliumeille on Jeesuksen kuolemaa kuvaavien tapahtumien yleinen kulku. Kirjoitus lieneekin syntynyt joko samaan aikaan muiden evankeliumien kanssa, mikä painottaisi kaikkien evankeliumien kirjoittamisen suhteellista yhtäaikaisuutta, tai muista seurakunnista tietoisen aatteellisesti tai maantieteellisesti eristäytyneessä tai erotetussa yhteisössä.
 
Kriittisten tutkijoiden mukaan Johanneksen evankeliumi on muiden evankeliumin tavoin perustunut mitä todennäköisimmin aiempiin teksteihin, jotka ovat sittemmin hävinneet. Johanneksen yhteisöä tutkinut [[Raymond E. Brown]] sanoo tunnistavansa tekstistä kolme eri kerrostumaa: ensimmäinen versio perustuisi kirjoittajan henkilökohtaiseen kokemukseen Jeesuksesta, toinen versio olisi "evankelistan" kirjallinen luomus, joka on hyödyntänyt myös muita lähteitä, ja kolmas versio olisi nykyisin tunnettu edelleen muokattu versio.
 
[[Egypti]]stä [[1920-luku|1920-luvulla]] löytynyt papyruksenpala, niin kutsuttu [[Rylandin papyrus]] (P52), sisältää kaksi kreikankielistä katkelmaa Johanneksen evankeliumista, toisella puolella jakeet 18:31-33 ja toisella puolella jakeet 18:37-38.<ref>[http://biblefacts.org/history/oldtext.html N.T. Ancient Manuscripts]</ref> [[C. H. Roberts]] on ajoittanut papyruksen toisen vuosisadan ensimmäiselle puoliskolle. Ajoitusta on kuitenkin epäilty kahdella perusteella. Ensinnäkään mitään toista kreikankielistä tekstikatkelmaa ei ole ajoitettu niin kapealle aikavälille pelkästään käsin kirjoitetun tekstin perusteella, ottamatta huomioon tekstuaalista todistusaineistoa. Toisekseen katkelma ei ole papyruskääröstä vaan [[koodeksi]]sta eli kirjasta, joka myöhemmin syrjäytti muotona papyruskääröt. Jos katkelma on peräisin toisen vuosisadan ensimmäiseltä puoliskolta, se olisi samalla myös huomattavan varhainen esimerkki koodeksista. Koska katkelma on kooltaan pieni — noin yhdeksän kertaa viisi senttimetriä — ei ole selvää, onko se peräisin meidän tuntemamme evankeliumin kokonaisesta versiosta.
 
Tutkijat kuitenkin myöntävät yleisesti, että katkelma on varhaisin tunnettu Uuden testamentin tekstilöytö millään kielellä. Sen lähin kilpailija iässä on [[Egertonin evankeliumi]], toisen vuosisadan puolesta välistä peräisin oleva katkelma tuntemattomasta evankeliumista, joka ei ole yksikään neljästä kanonisesta evankeliumista, mutta muistuttaa kuitenkin enemmän Johanneksen evankeliumia kuin synoptisia evankeliumeja. Näin Egertonin evankeliumi saattaa edustaa tekstiltään saman perinteen varhaisempaa, vähemmän kehittynyttä muotoa, vaikka itse katkelma onkin myöhäisempi.
Rivi 27 ⟶ 46:
=== Muita ehdotuksia kirjoittajasta ===
 
On myös esitetty muita teorioita kirjoittajasta. Eräs näistä on [[Ramon K. Jusino]]nJusinon väite, että evankeliumi olisi perustunut [[Magdalan Maria]]n välittämään perimätietoon<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://ramon_k_jusino.tripod.com/magdalene.html | Tekijä=Jusino, Ramon K. | Nimeke=Mary Magdalene: Author of the Fourth Gospel?}}</ref>. Nimettomän kirjoittajan ja Marian yhdistäminen perustuu siihen, että evankeliumin kirjoittajan mainitaan useaan kertaan olevan "opetuslapsi, jota Jeesus rakasti", kun taas myöhemmin löydetyt [[gnostilaisuus|gnostilaiset]] evankeliumit toiselta vuosisadalta, kuten ''[[Filippuksen evankeliumi]]'', esittävät Marian Jeesuksen eniten rakastamana opetuslapsena. Ne evankeliumin kohdat, joissa "rakastettu opetuslapsi" mainitaan mieheksi, ovat ristiriidassa kolmen muun evankeliumin kanssa, joissa vastaavissa tilanteissa esiintyy nimenomaan Magdalan Maria. Lisäksi näissä kohdissa evankeliumin oma johdonmukaisuus on puutteellinen. Mahdollisesti evankeliumin kuvaama naispuolinen opetuslapsi muutettiin myöhemmässä vaiheessa mieheksi, millä saavutettiin evankeliumille miesvaltaiseksi muuttuneen myöhäisroomalaisen kirkon virallinen hyväksyntä. Tämä olisi myös pätevä syy sille, miksi "rakastetun opetuslapsen" henkilöllisyys salattiin evankeliumissa niin tarkkaan, mille muutoin on vaikea keksiä mitään järkevää perustetta.
 
Väitteen kannattajat ovat ehdottaneet, että kirjoittaja olisi mahdollisesti kätkenyt evankeliumiin avaimen "rakastetun opetuslapsen" henkilöllisyydestä. Evankeliumin viimeisessä luvussa, joka vaikuttaa jälkikäteen lisätyltä, mahdollisesti samaan aikaan "rakastettua opetuslasta" koskeneiden muutosten kanssa, kuvataan ensin Pietarin irrallinen kalamatka ja sitten keskustelu "rakastetun opetuslapsen" kohtalosta. Pietarin saamien kalojen lukumäärä "153" on "Magdalan" alkuperäisen kreikankielisen kirjoitusasun η μαγδαληνη ("h Magdalhnh") kirjaimien [[Gematria|gematrinen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.edonnelly.com/greek/numbers.html | Nimeke=Ancient Greek Numerology}}</ref> summa (8 + 40 + 1 + 3 + 4 + 1 + 30 + 8 + 50 + 8 = 153).
Rivi 33 ⟶ 52:
== Sisältö ==
[[Tiedosto:Old_latin_gospel.jpg|thumb|200px|Joh. 16:23-30, [[Codex Vercellensis]] vuodelta 370, latinaksi.]]
 
Evankeliumi alkaa tunnetulla "''[[logos]]''-hymnillä" (Joh. 1:1-5 <ref>{{Raamatunpaikka|Joh. 1:1-5}}</ref>), jonka ensimmäiset sanat ovat:
 
:''{{Sitaatti|1 Alussa oli Sana [Logos]. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona.''<br/>
:''2 Kaikki syntyi Sanan voimalla.''<br/>
:''3 Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.''}}
 
Tämä eräänlainen esipuhe linkittää evankeliumin selvästi kahteen [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] kohtaan: toisaalta luomiskertomukseen, jossa Jumala luo valkeuden sanallaan (Moos. 1:1 <ref>{{Raamatunpaikka|Moos. 1:1}}</ref>), ja toisaalta Sananlaskujen kirjaan, jossa mainitaan kuinka Viisaus ensimmäisenä Jumalan teoista on ollut seuraamassa hänen luomistyötään (Sananl. 8<ref>{{Raamatunpaikka|Sananl. 8:22-31}}</ref>). Evankeliumi opettaa, että tämä sana, valkeus ja viisaus on Jeesus.
Rivi 45 ⟶ 65:
 
Johanneksen evankeliumin jae 3:16<ref>{{Raamatunpaikka|Joh. 3:16}}</ref> eli niin sanottu "[[pienoisevankeliumi]]" on Uuden testamentin tunnetuin lause:
 
{{Sitaatti|Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän .|Joh. 3:16, KR38}}
 
Evankeliumin levittämiseen erikoistuneen [[Gideonit|Gideon International]]-säätiön mukaan tämä lause on käännetty yli 1100:lle kielelle.
 
Evankeliumin lopussa, jakeessa Joh. 20:31, kirjoittaja kertoo syyn evankeliumin kirjoittamiseen: ''"Tämä”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden"''tähden”.
 
=== Erot synoptisiin evankeliumeihin ===
Rivi 54 ⟶ 76:
Johanneksen evankeliumi eroaa selvästi synoptisista evankeliumeista, jotka jakavat paljon yhteistä materiaalia ja kuvaavat enemmän Jeesuksen elämää ja opetuksia. Johanneksen evankeliumissa ei esimerkiksi kerrota yhtään Jumalan valtakuntaa koskevaa vertausta, jotka synoptisissa evankeliumeissa muodostavat Jeesuksen opetuksen keskeisen sisällön. Ruokkimisihmettä ("viisi leipää ja kaksi kalaa") lukuun ottamatta Johannes ei myöskään kerro yhtään samaa ihmetekoa kuin synoptiset evankeliumit. Sen sijaan Johannes esittää omia suuria tunnustekoja, joista synoptiset evankeliumit eivät kerro, muun muassa veden muuttaminen viiniksi, syntymästään sokean parantaminen ja Lasaruksen herättäminen kuolleista.
 
[[Tiedosto:DurhamGospelsIncipitJohn.jpg|thumb|200px|leftright|Johanneksen evankeliumin alku, Durhamin evankeliumikirja.]]
 
Myös opillisissa painotuksissa Johanneksen evankeliumi poikkeaa muista. Johanneksen evankeliumissa annetaan erityisen paljon painoa Isän ja Pojan suhteelle. Evankeliumin kirjoittaja painottaa Isän ja Pojan ykseyttä, kun taas synoptiset evankeliumit keskittyvät lähinnä Jeesukseen Jumalan poikana. Juuri Johanneksen kirjoituksilla on ollut huomattava merkitys kristinuskon myöhemmissä kirkolliskokouksissa vahvistettuihin tulkintoihin muun muassa [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhästä Kolminaisuudesta]]. Johannes esittää paljon selvemmin väitteitä siitä, että Jeesus on Jumalan ainoa poika, sen sijaan että hän olisi vain Ihmisen Poika. Evankeliumi keskittyy myös Lunastajan ja uskovaisten väliseen suhteeseen, esittää [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] Lohduttajana (kreik. ''paraklete''), sekä asettaa rakkauden etualalle kristillisenä luonteenpiirteenä. Johanneksen evankeliumi painottaa uskon merkitystä ihmisen pelastuksessa, siinä mistä synoptisista evankeliumeista on löydetty enemmän teoille painoarvoa antavaa julistusta.
 
Rivi 63 ⟶ 84:
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==
==Aiheesta muualla==
 
* [http://www.britannica.com/EBchecked/topic/304610/Gospel-According-to-John Gospel According to John], ''Encyclopedia Britannica''. {{en}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Bruce, F. F. | Nimeke=The Gospel of John: Introduction, Exposition, Notes | Julkaisija=Wm. B. Eerdmans Publishing | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 0802808832}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Bruner, Frederick Dale | Nimeke=The Gospel of John: A Commentary | Julkaisija=Wm. B. Eerdmans Publishing | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 0802866352}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Johannes Krysostomos | Nimeke=Opetuspuheita Johanneksen evankeliumista I | Suomentaja=Serafim Seppälä | Julkaisija=Valamon luostari | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-9468-88-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Johannes Krysostomos | Nimeke=Opetuspuheita Johanneksen evankeliumista II | Suomentaja=Serafim Seppälä | Julkaisija=Valamon luostari | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-9468-97-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lierman, John | Nimeke=Challenging Perspectives on the Gospel of John | Selite=Wissenschaftliche Untersuchungen zum Neuen Testament 219, ISSN 0340-9570 | Julkaisija=Mohr Siebeck | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 3161491130}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Moloney, Francis J. & Harrington, Daniel J. | Nimeke=The Gospel of John | Selite=Sacra Pagina 4 | Julkaisija=Liturgical Press | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 0814658067}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Morris, Leon | Nimeke=The Gospel According to John | Selite=The new international commentary on the New Testament | Julkaisija=Wm. B. Eerdmans Publishing | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 0802825044}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltola, Olavi | Nimeke=Löytöretki Uuteen testamenttiin | Luku=Evankeliumi Johanneksen mukaan | Julkaisupaikka=Kauniainen | Julkaisija=Perussanoma | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-888-362-9 | www=http://rovasti.fi/node/78}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ridderbos, Herman | Nimeke=The Gospel of John: A Theological Commentary | Julkaisija=Wm. B. Eerdmans Publishing | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 0802804535}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Smith, Dwight Moody | Nimeke=The Theology of the Gospel of John | Selite=New Testament Theology | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 0521357764}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Thurén, Jukka | Nimeke=Johanneksen evankeliumi | Julkaisija=Aurinko | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 9789522301895}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Gospel of John|Evankeliumi Johanneksen mukaan}}
=== Teksti ===
 
* ''Raamattu''. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
** [http://www.evl.fi/raamattu/1992/Joh.html ''Evankeliumi Johanneksen mukaan''] (1992)
** [http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Joh.html ''Evankeliumi Johanneksen mukaan''] (1938)
* [http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&ref=Joh.&ctx=-1&submit2=Lue&mod1=FinRaam&mod2=FinPR&mod3=WHNU ''Evankeliumi Johanneksen mukaan'']. Suomenkieliset käännökset (1992, 1938 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä kreikankielinen alkuteksti (mm. Westcott-Hort -laitos). Uskonkirjat.net.
* [http://www.finbible.fi/jakeittain/UT/Johannes.htm ''Evankeliumi Johanneksen mukaan''] (1938, 1776 ja 1642). Finbible - suomalaisia raamatunkäännöksiä.
 
=== Muuta ===
 
* {{CathEnc | Id=08438a | Tekijä=Fonck, Leopold | Nimeke=Gospel of St. John}}
* Kirby, Peter (toim.): [http://www.earlychristianwritings.com/john.html Gospel of John]. Early Christian Writings. {{en}}
* Koskenniemi, Erkki: [http://www.sley.fi/luennot/Raamattu/UT/Joh_ev/ ''Evankeliumi Johanneksen mukaan'']. SLEY:n raamattuluennot.
 
{{Uusi testamentti}}
 
[[Luokka:Uuden testamentin kirjat]]