Ero sivun ”Kello” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(turha käännös)
[[1900-luku|1900-luvulla]] keksittiin useita uudenlaisia, entisiä tarkempia kelloja. [[Kvartsikello]]a käytettiin tieteellisiin tarkoituksiin jo 1930-luvulla, ja vuosisadan loppupuolella se yleistyi arkielämässäkin. Vielä tarkempi on [[atomi]]en [[spektri]]viivojen [[taajuus|taajuuksiin]] perustuva [[atomikello]], johon perustuu myös aikayksikön, [[sekunti|sekunnin]] nykyinen määritelmä.
 
Viime vuosikymmeninä on tullut käyttöön myös radiosignaalista oikean ajan vastaanottavia kelloja. Atomikellosta voidaan lähettää [[pitkäaalto]]lähetyksenä hyvin tarkka aika ja päiväys, joka auttaa kvartsikelloa pysymään vielä tarkemmin ajassa. Tällöin myös [[kesäaika|kesä- ja talviajan]] muutos asettuu kelloon automaattisesti. [[Eurooppa|Euroopassa]] yleinen standardi on [[Saksa]]n [[Mainflingen]]istä lähetettävä [[DCF77]]-signaali. Asema aloitti ajan lähetyksen vuonna [[1973]]. Myös [[satelliittipaikannus]] toimii ajan määrittäjänä, sillä paikantamiseen tarvitaan satelliiteissa tarkka aika, jota ne lähettävät myös paikannuslaitteisiin.<ref>Mikko Puttonen, Mikko [http://www.tiede.fi/artikkeli/1416/aurinko_ryoppyaa Aurinko ryöppyää]. Tiede.fi 15.8.2011</ref>
 
== Katso myös ==
18 981

muokkausta