Wikipedia

Ero sivun ”Ensimmäinen Mooseksen kirja” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
88 363 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Raamatun kirjat}}kirja
| nimi = Ensimmäinen Mooseksen kirja
'''Ensimmäinen Mooseksen kirja''' ('''Genesis''', {{k-grc|Γένεσις}} 'synty', {{k-he|בראשית}}, ''Berešit'' tai ''Bərēšīth'' 'alussa') on ensimmäinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki) eli [[juutalaisuus|juutalaisten]] pyhän kirjoituksen [[Toora]]n ensimmäinen kirja. Se on myös [[kristinusko|kristittyjen]] [[Raamattu|Raamatun]] [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] ensimmäinen kirja. Kirjan tapahtumat alkavat [[Maailmankaikkeus|maailma]]n ja [[ihminen|ihmisen]] luomisesta ja päättyvät [[Israel]]in kansakunnan syntyyn. ▼
| alkuperäinen nimi = בְּרֵאשִׁית‎‎
| kuva = Lucas Cranach d. Ä. 001.jpg
| kuvateksti = [[Aatami]] ja [[Eeva (Raamattu)|Eeva]]. Lucas Cranach vanhempi, 1526.
| kaanon = Vanha testamentti
| kaanon tanakh = Toora
| numero = 1
| numero testamentissa = 1
| kirjoittaja = [[Mooses]]
| kirjoituspaikka = [[Muinainen Egypti|Egypti]] ja [[Kanaaninmaa]]<ref name="BibleOverview">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dailybibleonline.com/BibleOverview.aspx | Nimeke=Review of Every Book in the Bible | Julkaisu=Bible Overview | Julkaisija=Daily Bible Online | Viitattu=12.12.2016}}</ref>
| kohde =
| ajoitus = n. 1445–1400 eaa.<ref name="BibleOverview"/>
| genre = lakikirja
| kieli = [[heprea]]
| lyhenne = 1. Moos.
| lukuja = 50
| jakeita = 1533
| käsikirjoitukset =
| edeltävä =
| edeltävä lyhenne =
| seuraava = Toinen Mooseksen kirja
| seuraava lyhenne = 2. Moos.
}}
▲'''Ensimmäinen Mooseksen kirja''' ('''Genesis''', {{k-grc|Γένεσις}} 'synty', ”Synty”; {{k-he|בראשית}}, ''בְּרֵאשִׁית‎‎|Berešit'' tai ''Bərēšīth''}}, 'alussa'”Alussa”) on ensimmäinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki) eli [[juutalaisuus|juutalaisten]] pyhän kirjoituksen [[Toora]]n ensimmäinen kirja. Se on myös [[kristinusko|kristittyjen]] [[Raamattu|Raamatun]] [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] ensimmäinen kirja. Kirjan tapahtumat alkavat [[Maailmankaikkeus|maailma]]n ja [[ihminen|ihmisen]] luomisesta ja päättyvät [[Israel]]in kansakunnan syntyyn.
 
== Johdanto, pääteematHistoria ==
 
Ensimmäinen Mooseksen kirja on yhden tai mahdollisesti useamman kirjoittajan eri lähteistä kokoama kirjoitus, joka on kirjannut israelilaisten perimätiedon muinaishistoriastaan. Eri kirjoitukset on yhdistetty yhdeksi kirjaksi niin, että alkuperäisten kirjoitusten ominaispiirteet ovat kuitenkin osittain säilyneet.▼
 
Genesis itsessään ei esitä väitteitä sen kirjoittajasta. Juutalaisen hyvin varhaisen perimätiedon mukaan Jumala saneli kirjan kokonaisuudessaan [[Mooses|Moosekselle]] [[Siinain vuori|Siinain vuorella]] nykyisessä Egyptissä. Useimmat nykyiset raamatuntutkijat ei-ortodoksisten juutalaisten, katolilaisuuden ja liberaalin protestanttisuuden piireissä eivät hyväksy tällaista näkemystä. Sen sijaan he hyväksyvät teorian, joka selittää kirjan synnyn kulttuurievoluution ja filosofisen naturalismin kautta. Näin on arveltu, että kirja on koottu lopullisesti vasta vuonna [[440 eaa.]] varhaisemmista tekstilähteistä.▼
 
Nykyisen käsityksen mukaan Mooseksen kirjojen kirjoittaja tai kirjoittajat ovat koonneet eri lähteistä joukon Israelin kansan perimätietona kulkeneita kertomuksia yhtenäiseksi kirjaksi, mutta säilyttänyt kertomusten omaperäiset piirteet, jotka kertovat siitä, että kertomusten alkuperä on erilainen. Raamatun kirjat eivät ole aikajärjestyksessä, ja Ensimmäinen Mooseksen kirja ei ilmeisesti kuulu Raamatun vanhimpiin teksteihin. Esimerkiksi [[psalmi]]ssa 74 on viittaus vanhempaan luomismyyttiin, jossa Jumala voittaa kaaoshirviö Leviathanin. Yleinen näkemys akateemisten tutkijoiden piirissä on, että kirjan kahden ensimmäisen luvun voidaan katsoa sisältävän kaksi erillistä luomiskertomusta, joista toinen on luvussa yksi, ja toinen on luvussa kaksi.▼
 
Jotkut tutkijat puolestaan ovat esittäneet Genesiksen olevan vanha ja Mooseksen käsialaa, mutta että kirja koottiin varhaisemmista teksteistä niin, että sitä muutettiin ainoastaan hyvin vähän. Näin Mooses olisi enemmänkin kirjan kokoaja joka päätti mitä kirjaan otetaan mukaan, kuin kirjan jokaisen sanan omakätinen kirjoittaja.▼
 
== Sisältö ==▼
 
Ensimmäinen Mooseksen kirja voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäiset kaksitoista lukua Aadamista Abrahamiin käsittävät noin 2000 vuoden aikajakson, ja se keskittyy maailmankaikkeuden suuriin tapahtumiin, kuten luomiseen, syntiinlankeemukseen, vedenpaisumukseen ja Babylonin torniin. Seuraavat 39 lukua käsittävät vain noin 350 vuoden ajanjakson, joka keskittyy enemmän henkilöihin, lähinnä Israelin patriarkkoihin, ja kansoihin.▼
 
=== AlkukertomuksetPääteemat ===
==== Alkukertomukset ====
 
Genesiksen 11 ensimmäistä lukua sisältävät [[Raamatun luomiskertomus|Raamatun alkukertomukset]]. Kertomus alkaa kahdella peräkkäisellä erilaisella kuvauksella maailman luomisesta. Ensimmäisessä kertomuksessa Jumala luo kaiken tyhjästä ja ihmiset viimeisenä.<ref>{{Raamatunpaikka|1. Moos. 1–2:4a.}}</ref> Toisessa kertomuksessa Jumala luo ihmisen, sitten puutarhan (paratiisi) ja lopulta naisen.<ref>{{Raamatunpaikka|1. Moos. 2:4b–3.}}</ref><ref name="johdatusraamattuun4">Kuula–Nissinen–RiekkinenKuula & Nissinen & Riekkinen 2008, s. 44–49.</ref>▼
[[Image:Genesis on egg cropped.jpg|thumb|left|200px|''Berešit alef'', Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäinen luku, kirjoitettuna munaan.]]▼
▲Genesiksen 11 ensimmäistä lukua sisältävät [[Raamatun luomiskertomus|Raamatun alkukertomukset]]. Kertomus alkaa kahdella peräkkäisellä erilaisella kuvauksella maailman luomisesta. Ensimmäisessä kertomuksessa Jumala luo kaiken tyhjästä ja ihmiset viimeisenä.<ref>1. Moos. 1–2:4a.</ref> Toisessa kertomuksessa Jumala luo ihmisen, sitten puutarhan (paratiisi) ja lopulta naisen.<ref>1. Moos. 2:4b–3.</ref><ref name="johdatusraamattuun4">Kuula–Nissinen–Riekkinen, s. 44–49.</ref>
 
▲[[ImageTiedosto:Genesis on egg cropped.jpg|thumb|left|200px|''Berešit alef'', Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäinen luku, kirjoitettuna munaan.]]
Ensimmäinen Mooseksen kirja pyrkii selittämään ihmiskunnan alkuperän, sekä ihmisen suhteen Jumalaan ja sitä kautta vaaditun suhteen toisiin ihmisiin. Kirja on sekä luomiskertomus että Israelin kansan perinteinen käsitys omasta historiastaan, ja voidaan tulkita joko kirjaimellisesti tai vertauskuvallisesti.
 
Rivi 19 ⟶ 55:
Genesiksen alun [[luomiskertomus]] selittää ihmiskunnan alun. Kun maailma oli luotu, se oli Jumalan oman arvion mukaan hyvä ja täydellinen. Ihmiskunta on luomakunnan kruunu ja on luotu Jumalan kuvaksi. Kaikki ihmiset ovat [[Aadam]]in ja [[Eeva (Raamattu)|Eeva]]n jälkeläisiä ja siten yhtä. Ihmisen tulee suhtautua luomakuntaan kunnioittavasti, eikä luontoa saa hyväksikäyttää itsekkäästi. Ihmiskunta kuitenkin lankeaa syntiin, ja joutuu karkotetuksi Jumalan välittömästä yhteydestä. Ihmisten syntien tähden Jumalan jopa surmaa lähes kaiken elollisen vedenpaisumuksessa, mutta pelastaa [[Nooa]]n perheen ja eläinlajit.
 
==== Patriarkkakertomukset ====
 
Genesiksen luvut 12–20 ovat patriarkkakertomuksia.<ref name="johdatusraamattuun4">Kuula–Nissinen–Riekkinen, s. 44–49.</ref> Niiden päähenkilöinä ovat Israelin heimojen kantaisät eli patriarkat, [[Abraham]], [[Iisak]] ja [[Jaakob, Iisakin poika|Jaakob]] (myöhemmin Israel). Abraham matkustaa vaimonsa [[Saara]]n kanssa [[Ur]]ista, todennäköisesti [[Babylonia]]sta, [[Kaanaan maa]]han eli [[Palestiina]]an. Se päättyy Jaakobin jälkeläisten, israelilaisten, siirtymiseen [[Egypti]]in faaraon suosiossa. Näin kirja toimii johdantona juutalaiseen lakiin, tapoihin ja legendoihin, ja luo pohjan Israelin kansallisille ja uskonnollisille ajatuksille ja instituutioille.
 
Kirja esittää, että kaikista ihmisistä erityisesti juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa. Ensin Jumala teki Nooan aikoihin ikuisen, rikkomattoman liiton eli [[Nooan liitto|Nooan liiton]] koko ihmiskunnan kanssa. Myöhemmin Jumala lupasi Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, että heistä tulee suuri kansa, joka on siunattu ja jonka nimestä tulee suuri. Jumala toistaa usein Abrahamille antamansa lupauksen, että hänen jälkeläistensä lukumäärä tulee olemaan yhtä suuri kuin taivaan tähtien ja rannan hiekanjyvien lukumäärä.
 
== Historia ==
 
▲Ensimmäinen Mooseksen kirja on yhden tai mahdollisesti useamman kirjoittajan eri lähteistä kokoama kirjoitus, joka on kirjannut israelilaisten perimätiedon muinaishistoriastaan. Eri kirjoitukset on yhdistetty yhdeksi kirjaksi niin, että alkuperäisten kirjoitusten ominaispiirteet ovat kuitenkin osittain säilyneet.
 
▲Genesis itsessään ei esitä väitteitä sen kirjoittajasta. Juutalaisen hyvin varhaisen perimätiedon mukaan Jumala saneli kirjan kokonaisuudessaan [[Mooses|Moosekselle]] [[Siinain vuori|Siinain vuorella]] nykyisessä Egyptissä. Useimmat nykyiset raamatuntutkijat ei-ortodoksisten juutalaisten, katolilaisuuden ja liberaalin protestanttisuuden piireissä eivät hyväksy tällaista näkemystä. Sen sijaan he hyväksyvät teorian, joka selittää kirjan synnyn kulttuurievoluution ja filosofisen naturalismin kautta. Näin on arveltu, että kirja on koottu lopullisesti vasta vuonna [[440 eaa.]] varhaisemmista tekstilähteistä.
 
▲Nykyisen käsityksen mukaan Mooseksen kirjojen kirjoittaja tai kirjoittajat ovat koonneet eri lähteistä joukon Israelin kansan perimätietona kulkeneita kertomuksia yhtenäiseksi kirjaksi, mutta säilyttänyt kertomusten omaperäiset piirteet, jotka kertovat siitä, että kertomusten alkuperä on erilainen. Raamatun kirjat eivät ole aikajärjestyksessä, ja Ensimmäinen Mooseksen kirja ei ilmeisesti kuulu Raamatun vanhimpiin teksteihin. Esimerkiksi [[psalmi]]ssa 74 on viittaus vanhempaan luomismyyttiin, jossa Jumala voittaa kaaoshirviö Leviathanin. Yleinen näkemys akateemisten tutkijoiden piirissä on, että kirjan kahden ensimmäisen luvun voidaan katsoa sisältävän kaksi erillistä luomiskertomusta, joista toinen on luvussa yksi, ja toinen on luvussa kaksi.
 
▲Jotkut tutkijat puolestaan ovat esittäneet Genesiksen olevan vanha ja Mooseksen käsialaa, mutta että kirja koottiin varhaisemmista teksteistä niin, että sitä muutettiin ainoastaan hyvin vähän. Näin Mooses olisi enemmänkin kirjan kokoaja joka päätti mitä kirjaan otetaan mukaan, kuin kirjan jokaisen sanan omakätinen kirjoittaja.
 
▲== Sisältö ==
 
▲Ensimmäinen Mooseksen kirja voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäiset kaksitoista lukua Aadamista Abrahamiin käsittävät noin 2000 vuoden aikajakson, ja se keskittyy maailmankaikkeuden suuriin tapahtumiin, kuten luomiseen, syntiinlankeemukseen, vedenpaisumukseen ja Babylonin torniin. Seuraavat 39 lukua käsittävät vain noin 350 vuoden ajanjakson, joka keskittyy enemmän henkilöihin, lähinnä Israelin patriarkkoihin, ja kansoihin.
 
=== Yhteenveto ===
Rivi 110 ⟶ 132:
Kun arkki on valmis, alkaa sataa, ja maailma peittyy veteen. Kaikki paitsi arkissa olevat elävät olennot tuhoutuvat maan päältä. Oletettavasti myös kalat säilyvät elossa, vaikka sitä ei kirjassa mainitakaan. Kun vesi laskee, Nooa perheineen jättää arkin, ja Jumala tekee liiton Nooan ja koko ihmiskunnan kanssa. Nooa istuttaa ensimmäisenä viinitarhan ja juo sen tuotteita. Mutta kun hän joi viiniä, hän juopui ja jäi alastomana makaamaan telttaansa. Haam, Kanaanin isä, näki isänsä alastomuuden ja kertoi siitä ulkona molemmille veljilleen. Siksi Nooa kirosi tämän pojan Kanaanin, ja siunasi toiset poikansa, [[Seem]]in ja [[Jafet]]in.
 
Luku 10 on niin sanottu [[Kansaintaulu]]<ref name=RaamKultt>{{kirjaviite | Tekijä = Svend Holm-Nielsen, BentSvend & Noack, SvenBent Tito& Achen, Sven Tito | Nimeke = Raamattu ja sen kulttuurihistoria, 1. osa (Vanha testamentti, Maailman luominen ja vaellusaika) | Suomentaja = Markku Sinnemäki, Aarre Lauha, Aimo T. Nikolainen, Antero Sinisalo | Sivu = 118-119 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1970 | tunniste = ISBN 951-1-03199-6}}</ref>, joka luettelee Nooan poikien Seemin, Haamin ja Jafetin jälkeläiset ja heistä polveutuvat kansat. Ihmiskunnan hajaantuminen ympäri maailman ja eri kielikuntiin vedenpaisumuksen jälkeen selitetään kertomuksessa [[Babylonin torni]]sta. Jumala hajotti ihmiskunnan kohti taivasta rakentaman tornin, ja hajautti ihmiskunnan eri puolille maailmaa.
 
Myös Nooan tarina esiintyy mm. Koraanissa, Intian Vedassa ja Gilgamesissa.
Rivi 172 ⟶ 194:
Joosef, Jaakobin suosikkipoika, on veljiensä vihaama, sillä kaikki hänen unensa ennustavat, että hän tulee ennen pitkää hallitsemaan veljiään. Juudan neuvosta hänet myydään ohikulkevalle karavaanille, joka on matkalla Egyptiin. Joosefin veljet kertovat hänen isälleen, että villieläin oli surmannut hänet. Joosef viedään Egyptiin, ja hän päätyy Potifarin, yhden faaraon virkamiehen, orjaksi. Hän saavuttaa isäntänsä luottamuksen. Potifarin vaimo yrittää vietellä hänet, mutta Joosef toruu hänet. Tästä vihastuneena vaimo esittää väärän syytteen Joosefia vastaan ja hänet heitetään vankilaan. Siellä hän tulkitsee oikein vankitoveriensa unet. Nämä sattuvat olemaan faaraon leipuri ja juomanlaskija.
 
Faarao oli levoton näkemiensä outojen unien vuoksi. Kukaan ei kyennyt tulkitsemaan unia. Juomanlaskija kiinnittää huomion Joosefiin. Hänet viedään faaraon eteen, ja hän tulkitsee, että faaraon unet merkitsevät seitsemää tulevaa lihavaa (hyväsatoista) vuotta ja seitsemää tulevaa laihaa (nälänhädän) vuotta. Hän neuvoo faaraota varautumaan huonoihin vuosiin ennakolta. Faarao antaa Joosefille valtuudet tehdä kaikki tarvittava, ja näin hänestä tulee valtakunnan kakkosmies. Joosef kerää kylläisinä vuosina viljaa kaupunkeihin ja myy ne nälän vuosina kansalle takaisin heidän omaisuuttaan, karjaansa vastaan ja lopulta kansalaiset myyvät maansa ja itsensä faaraolle orjiksi viljaa vastaan.<ref>http://www{{Raamatunpaikka|1.evl.fi/raamattu/1992/1Moos Moos. 41.html#o75}}</ref><ref>http://www{{Raamatunpaikka|1.evl.fi/raamattu/1992/1Moos Moos. 47.html#o84}}</ref> Joosef nai Asenatin, Onin eli nykyisen [[Heliopolis|Heliopoliksen]] papin Poti-Feran tyttären. He saavat kaksi lasta, [[Manasse]]n ja [[Efraim]]in.
 
Kun nälänhätä tulee, se yltää Kanaaninmaahan asti. Jaakob lähettää poikansa Egyptiin ostamaan viljaa. Veljet tulevat Joosefin eteen. Tämä tunnistaa veljensä, mutta he eivät tunne häntä, eikä hän paljasta itseään. Kun Joosef huomaa veljiensä olevan peloissaan ja katuvia, Juuda jopa tarjoaa itseään orjaksi, hän paljastaa henkilöllisyytensä ja antaa veljilleen anteeksi. Hän lupaa majoittaa Egyptiin sekä veljensä että isänsä. Jaakob tuo koko perheensä, 66 henkeä, Egyptiin. Näin perhekuntaa on Egyptissä yhteensä 70 henkeä. Faarao ottaa heidät vastaan ja antaa heille Gosenin maan.
Rivi 200 ⟶ 222:
== Lähteet ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä = [[Kari Kuula|Kuula, Kari]] –& [[Martti Nissinen|Nissinen, Martti]] –& [[Wille Riekkinen|Riekkinen, Wille]] | Nimeke = Johdatus Raamattuun | Vuosi = 2003, tarkistettu ja korjattu versio 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = [[Kirjapaja]] | Tunniste = ISBN 978-951-607-648-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
 
=== Viitteet ===
Rivi 208 ⟶ 230:
== Kirjallisuutta ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltola, Olavi | Nimeke=Löytöretki Vanhaan testamenttiin | Luku=Ensimmäinen Mooseksen kirja | Julkaisupaikka=Kauniainen | Julkaisija=Perussanoma | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-888-174-X | www=http://www.kolumbusrovasti.fi/rov.o.peltolanode/vt/vt3a.html9}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Book of Genesis|Ensimmäinen Mooseksen kirja}}
=== Teksti ===
 
* ''Raamattu''. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
** [http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.html ''Ensimmäinen Mooseksen kirja''] (1992)
** [http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/1Moos.html ''Ensimmäinen Mooseksen kirja''] (1933)
* [http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&ref=1.+Moos.&ctx=-1&submit2=Lue&mod1=FinRaam&mod2=FinPR&mod3=WLC ''Ensimmäinen Mooseksen kirja'']. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.
 
* [http://www.finbible.fi/jakeittain/VT/1Mooses.htm Ensimmäinen Mooseksen kirja] (1933, 1776 ja 1642). Finbible - suomalaisia raamatunkäännöksiä.
=== Muuta ===
* [https://www.bible.com/fi/bible/365/gen.1.kinb38 1. Mooseksen kirja]
 
* Jacob, Benno & Hirsch, Emil G.: [http://www.jewishencyclopedia.com/articles/6580-genesis-the-book-of The Book of Genesis]. ''Jewish Encyclopedia''. 1906. {{en}}
* {{CathEnc | Id=11646c | Tekijä=Maas, Anthony | Nimeke=Pentateuch}}
 
{{Käännös|:en:Book of Genesis}}
 
{{Toora}}
{{Vanha testamentti}}
 
[[Luokka:Toora]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimmäinen_Mooseksen_kirja”