Ero sivun ”Heikko vuorovaikutus” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
p (→‎Ominaisuuksia: Typo fixing, typos fixed: lukuuno → lukuun o using AWB)
 
== Ominaisuuksia ==
Heikolle vuorovaikutukselle ominainen piirre on se, että se pystyy vaihtamaan hiukkasen toiseksi. Ensimmäinen havaittu heikon vuorovaikutuksen ilmiö oli [[beetahajoaminen]], jolle [[Enrico Fermi]] kehitti niin kutsuttuihin heikkoihin virtoihin perustuvan teoreettisen kuvauksen 1930-luvulla. Tätä teoriaa pidetään ensimmäisenä mallina heikosta vuorovaikutuksesta. Sittemmin on löydetty paljon muitakin heikon vuorovaikutuksen alaisia reaktioita. Heikon vuorovaikutuksen tuntevat kaikki [[leptoni]]t ja [[kvarkki|kvarkit]] mukaan luettuna [[neutriino]]t, jotka eivät mahdollista pientä gravitaatiovuorovaikutusta lukuun ottamatta muulla tapaa vuorovaikuta.<ref name="LMFJ">{{Kirjaviite | Tekijä = Jukka Maalampi, TapaniJukka & Perko, Tapani| Nimeke = Lyhyt modernin fysiikan johdatus, 4. korjattu painos| Kappale = | Sivu = 195&ndash;206| Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Limes ry | Vuosi = 2006| Tunniste = ISBN 951-745-213-6 | Viitattu = | Kieli = {{fi}}}}</ref>
 
Erikoisena piirteenä heikko voima rikkoo niin kutsutun [[pariteetti (fysiikka)|pariteetti]]- eli P-symmetrian. Tämä tarkoittaa, että heikon vuorovaikutuksen ohjaamat reaktiot eivät ole symmetrisiä avaruuden peilauksissa. Kokeellisesti on myös osoittautunut, että P-symmetrian rikkoutuessa rikkoutuu myös niin kutsuttu varauskonjugaatio- eli C-symmetria, joka kuvaa hiukkasen vaihtamista antihiukkasekseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hiukkanen ja antihiukkanen eroavat toisistaan. Kuitenkin nämä yhdessä eli CP-symmetria näyttää säilyvän. CP-symmetriassa ilmiö on samanlainen, jos hiukkaset korvataan antihiukkasillaan ja tilannetta katsotaan peilattuna.<ref name="LMFJ"/>
== Välittäjähiukkaset ==
{{Pääartikkeli|[[W- ja Z-bosonit]]}}
[[Hiukkasfysiikan standardimalli]]n mukaan perusvuorovaikutukset siirtyvät välittäjähiukkasten ([[mittabosoni]]en) kuljettamana, joita on heikolla vuorovaikutuksella kolmenlaisia. Kaksi [[W-bosoni]]a, sähkövaraukseltaan positiivinen ja negatiivinen, sekä yksi sähköisesti neutraali [[Z-bosoni]]. Näitä hiukkasia kutsutaan myös yhteisnimellä välibosoneiksi. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = David Griffiths, David| Nimeke = Introduction to Elementary Particles| Kappale = 2.4| Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Wiley | Vuosi = 1987| Tunniste = ISBN 0-471-60386-4 | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Näillä bosoneilla on [[hiukkasfysiikka|hiukkasfysiikan]] skaalassa suuri [[Massa#Massa ja suhteellisuusteoria|massa]]: W-bosoneilla noin 80 GeV/c<sup>2</sup> ja Z-bosonilla noin 91 GeV/c<sup>2</sup>. Bosonien suuren massan takia heikon vuorovaikutuksen kantama on hyvin lyhyt, noin 10<sup>-17</sup> m.
 
Fotonin tapaan myös välibosonit esiintyvät vapaina hiukkasina, joskin niiden elinaika on erittäin lyhyt.<ref name="LMFJ"/>
18 981

muokkausta