Versio 20. marraskuuta 2015 kello 21.45 muokkaa 94.22.39.21 (keskustelu) Linkitystä ← Vanhempi muutos		Versio 11. joulukuuta 2016 kello 14.34 muokkaa kumoa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Helium-II-creep.svg\|thumb\|150px\|Supraneste karkaa astian reunojen yli nuolien osoittamalla tavalla. Huomaa myös astian uloimmaisilla reunoilla oleva supraneste]] '''Supraneste''' on nimitys [[neste]]mäiselle aineelle, jossa ei havaita [[viskositeetti]]a lainkaan hyvin alhaisissa [[lämpötila\|lämpötiloissa]].<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä = ~~Tiina~~ Korkiakoski, Tiina \| Nimeke =Mediaraportti perjantaina 21.11.2003 \| Osoite = http://www.tkk.fi/nyt/mediaraportti/2003/21112003.html\| Selite = \| Ajankohta =2003 \| Julkaisija = Teknillinen korkeakoulu\| Viitattu =20. kesäkuuta 2007 \| Kieli = }}</ref> Viskositeetin hävittyä nesteellä ei ole minkäänlaista sisäistä vastustavaa voimaa, joten se on jatkuvassa liikkeessä. Toisin sanoen supraneste ei pysy astiassa vaan se karkaa astian reunuksien ylitse.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä =~~Timo~~ Virtanen, Timo \| Nimeke =Kvanttinesteet \| Osoite = http://cc.oulu.fi/~tf/tiedostot/pub/esittely/vanha/kvanttinesteet.pdf\| Selite = \| Ajankohta = 26.9.2005\| Julkaisija = Oulun yliopisto\| Viitattu =20. kesäkuuta 2007 \| Kieli = }}</ref> Lämpötilaa, jossa nesteestä tulee supraneste kutsutaan [[lambdapiste]]eksi. Ensimmäisen kerran suprajuoksevuuden havaitsi [[Heike Kamerlingh Onnes]], mutta hän ei pitänyt ilmiötä mielenkiintoisena. Supranesteiden [[kiehuminen]] on poikkeuksellinen muihin nesteisiin verrattuna. Tavallisesti nesteet kiehuvat sekä pinnasta että nesteen sisältä, jolloin muodostuu kuplia. Supranesteet eivät kupli lainkaan, joten nesteen muuttuminen supranesteeksi on helppo havaita kiehumiskuplien yht'äkkisenä katoamisena. [[Lämmönjohtavuus\|Lämmönjohtokyky]] supranesteillä on teoriassa ääretön, mutta käytännössä erittäin suuri. Rivi 7: Toistaiseksi tunnetaan kaksi supranestettä, jotka ovat [[helium]]in (He) kuudesta [[isotooppi\|isotoopista]] pysyvimmät [[Helium-4\|<sup>4</sup>He]] ja [[Helium-3\|<sup>3</sup>He]]. Helium muuttuu nesteeksi 4 K:n lämpötilassa ja kun lämpötilaa lasketaan aina 2 K asti heliumnesteessä havaitaan niin sanottu [[faasitransitio]]. Tällöin heliumnestettä ei voida kuvata enää [[klassinen mekaniikka\|klassisen mekaniikan]] avulla vaan on käytettävä [[kvanttimekaniikka\|kvanttimekaanista]] kuvausta. Nestemäinen helium ei kiinteydy lähellä [[absoluuttinen nollapiste\|absoluuttista nollapistettä]], tämä havaitaan helium-3:n [[faasidiagrammi]]sta. Suprajuokseva helium johtaa [[lämpö]]ä äärettömän hyvin.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä = \| Nimeke =Vuosikirja 2002 \| Osoite = http://www.jyu.fi/tdk/matluonnon/Vuosikirja%202002.pdf\| Selite =sivulla 25 \| Ajankohta =2002 \| Julkaisija =Jyväskylän yliopisto matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta \| Viitattu =20. kesäkuuta 2007 \| Kieli = }}</ref> Suprajuoksevia tiloja havaitaan myös [[alkalimetalli]]en [[kaasu]]issa, esimerkiksi <sup>87</sup>[[Rubidium\|Rb]], <sup>7</sup>[[Litium\|Li]], <sup>23</sup>[[Natrium\|Na]], <sup>1</sup>[[Vety\|H]].<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä = ~~Erkki~~ Thuneberg, Erkki\| Nimeke = Suprajohtavuus\| Osoite = http://cc.oulu.fi/~tf/tiedostot/pub/suprajohtavuus/luennot/supramon.pdf \| Selite = \| Ajankohta =2005 \| Julkaisija = Oulun yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos\| Viitattu = 20.kesäkuuta 2007\| Kieli = }}</ref> == Sovellukset ==

Ero sivun ”Supraneste” versioiden välillä