Ero sivun ”Viron kuvernementti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
p kv
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 71:
[[File:Jaan Anvelt 1925.jpg|thumb|left|150px|Viron työkansan kommuunin hallituksen johtaja Jaan Anvelt.]]
[[File:Bundesarchiv Bild 146-1970-074-34, Besetzung der Insel Ösel, Truppenanlandung.jpg|thumb|right|250px|Saksalaisjoukot aloittivat elokuun lopulla 1917 Viron suurten saarien valtauksen.]]
Sotilaspoliittinen tilanne muuttui juuri näihin aikoihin. Saksa oli kesään 1917 asti sodassaan Venäjää vastaan ollut [[Väinäjoki|Väinäjoen]] eteläpuolisella alueella. [[Saksan keisarikunta|Saksa]] aloitti uuden hyökkäyksen ja valloitti 21. elokuuta [[Riika|Riian]]. Tämä nosti esiin sen mahdollisuuden, että saksalaiset tunkeutuisivat Viroon. Tästä tulikin pian totta, sillä saksalaiset joukot valloittivat 29. elokuuta viikon kestäneessä operaatiossa Viron kuvernementtiin kuuluvat suuret saaret eli [[Saarenmaa]]n, [[Muhu]]n ja [[Hiidenmaa]]n. <ref>Zetterberg: Viron historia s. 496.</ref>
 
Samoihin aikoihin Venäjällä vallankumouksellinen bolševikkiliike vahvistui syksyn 1917 aikana. 25. lokakuuta bolševikit [[Lokakuun vallankumous|ottivat vallan]] [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. Maan johtoon tuli [[Vladimir Lenin]]in johtama kansankomissaarien neuvosto. Samaan aikaan [[Viron työkansan kommuuni|Virossa bolševikit syrjäyttivät Jaan Poskan vallankaappauksella]] 27. lokakuuta 1917. Valtaan nousi Viron neuvoston toimeenpaneva komitea johtajanaan virolaisbolševikki [[Jaan Anvelt]].<ref>Zetterberg: Viron historia s. 497.</ref>
 
Pian sen jälkeen 13. marraskuuta Anvelt ilmoitti, että maaneuvosto hajotetaan. Viimeisessä kokouksessa 15. marraskuuta maaneuvosto julistautui Viron korkeimman vallan haltijaksi siihen asti, kunnes demokraattisesti valittu Viron perustava kokous kokoontuisi. Asenne itsenäisyyteen oli vielä epäselvä. Ensimmäisenä sen esitti työpuolueen puoluekokous joulukuussa 1917. Sen jälkeen kaikki muut puolueet paitsi bolševikit siirtyivät itsenäisyyden kannattajaksi. Viron perustavan kokouksen vaalit järjestettiin 21.-22. tammikuuta 1918. Bolševikit uskoivat saavansa niissä sinetin vallalleen, mutta tulos oli pettymys. Vain 37,1 prosenttia kannatti bolševikkeja.<ref>Zetterberg: Viron historia s. 497-499.</ref>
 
Odotettavissa oleva saksalaisten joukkojen tunkeutuminen Manner-Viroon pakotti itsenäisyysmieliset tekemään ratkaisunsa. Niinpä saksalaisten jo ollessa tunkeutumassa Tallinnaan Viro julistettiin 24. helmikuuta 1918 itsenäiseksi, demokraattiseksi tasavallaksi. Korkeimman vallan haltijaksi tuli [[Viron väliaikainen hallitus|väliaikainen hallitus]] pääministerinä [[Konstantin Päts]], varapääministerinä [[Jűri Vilms]] ja ulkoministerinä Jaan Poska. Seuraavana päivänä saksalaiset tunkeutuivat Tallinnaan ja alkoi yhdeksän kuukautta kestänyt [[Saksan miehitysaika Virossa (1917–1918)|saksalaisen miehityshallinnon aika]]. Väliaikainen hallitus painui tässä vaiheessa maan alle. <ref>Zetterberg: Viron historia s. 500-501.</ref>
 
== Kirjallisuutta ==