Ero sivun ”Kiinteistö” versioiden välillä

[[Maakaari|Maakaaressa]] ei ole varsinaista kiinteistön määritelmää. Lain esitöissä sanotaan, että kiinteistöllä tarkoitetaan ''itsenäistä maanomistusyksikköä'' samassa merkityksessä kuin käsitettä käytetään kiinteistölainsäädännössä.<ref name=Maak>{{Kirjaviite | Tekijä = Jokela, Marjut – Kartio, Leena – Ojanen, Ilmari | Nimeke = Maakaari | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = 23 | Selite = Neljäs, uudistettu painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Talentum | Tunniste = ISBN 978-952-14-0641-6 | Viitattu = 11.4.2011 | Kieli = }}</ref> Kiinteistönmuodostamislain mukaan kiinteistö on sellainen itsenäinen maanomistuksen yksikkö, joka on ''merkittävä kiinteistönä'' valtakunnalliseen [[kiinteistörekisteri]]in.<ref name=KML>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950554 Kiinteistönmuodostamislaki (12.4.1995/554)]</ref> Kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistöinä 1) [[Tila (kiinteistöoikeus)|tilat]], 2) [[tontti|tontit]], 3) yleiset alueet, 4) [[kruununmetsä|valtion metsämaat]], 5) luonnonsuojelulainsäädännön nojalla perustetut suojelualueet (''[[suojelualue]]''), 6) lunastuksen perusteella erotetut alueet (''lunastusyksikkö''), 7) yleisiin tarpeisiin erotetut alueet, 8) erilliset [[vesijättö|vesijätöt]] sekä 9) [[yleinen vesialue|yleiset vesialueet]].<ref>Laki lainhuuto- ja kiinteistörekisteristä (27.3.1987/353), 2 §.</ref>

 

 

Lakiteknisistä syistä johtuen verolainsäädännössä on hieman toisistaan poikkeavia kiinteistön määritelmiä. Arvonlisäverolaissa on määritelmä kiinteistöstä. Siinä kiinteistöllä tarkoitetaan maa-aluetta, rakennusta ja pysyvää rakennelmaa tai niiden osaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931501#L4P28|nimeke = Finlex AVL §28|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Kiinteistöverolaissa kiinteistöllä tarkoitetaan tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisterilaissa tarkoitettuun kiinteistörekisteriin. Kiinteistöverolain säännöksiä kiinteistöstä sovelletaan kuitenkin myös eräisiin rekisteriyksikköihin tai esineisiin, jotka eivät ole siviilioikeudellisessa mielessä kiinteistöjä. <ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kiinteistöverolaki 654/1992 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654?search%255Btype%255D=pika&search%255Bpika%255D=kiinteist%C3%B6verolaki#L1P2|julkaisu = www.finlex.fi|viitattu = 2015-07-29}}</ref>

''Tarpeistoa'' ovat kiinteistön käyttöä palvelemaan tarkoitetut irtaimet esineet, kuten avaimet, tikkaat, öljysäiliössä oleva öljy jne.<ref name="vitikainen"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kiinteistomaailma.fi/tietoa_etsimassa/kotijalaki/sanasto.html | Nimeke = Kiinteistöalan lakisanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kiinteistömaailma | Viitattu = 16.9.2009 | Kieli = }}</ref> Kiinteistöön voi tarpeistona kuulua myös ''erityisiä etuuksia'', ''osuuksia [[yhteisalue|yhteisistä alueista]]'' (usein vesialueista) sekä [[rasite]]oikeuksia, jotka sijaitsevat toisen kiinteistön alueella. Tyypillinen rasiteoikeus on [[tieoikeus]].

 

 

Kiinteistön pystysuuntaista ulottuvuutta ei Suomen lainsäädännössä ole määritelty. Kiinteistöjen rajat määritellään maan pinnalla kaksiulotteisesti. Yleisesti tulkitaan, että kiinteistön omistus ja käyttövalta ulottuu myös maanpinnan ylä- ja alapuolelle siinä määrin, kuin se on taloudellisesti ja maankäytön ohjauksen (kuten [[kaavoitus|kaavoituksen]]) puitteissa mahdollista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5vmh9ch2K/1_2008_Kolmiulotteinen_3D_kiinteistojarjestelma_-_tarpeet_ja_kehittamisehdotukset.pdf | Nimeke = Kolmiulotteinen (3D) kiinteistöjärjestelmä – tarpeet ja kehittämisehdotukset | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = Työryhmämuistio | Julkaisu = | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Viitattu = 16.9.2009 | Kieli = }}</ref> Eräissä muissa maissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, laki tuntee mahdollisuuden määritellä kiinteistön rajat kolmiulotteisesti.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jani Hokkanen | Otsikko = Maanpinnan ylä- ja alapuolisesta rakentamisesta ja 3D-kiinteistöjärjestelmästä | Julkaisu = Maankäyttö | Ajankohta = 2005 | Vuosikerta = | Numero = 2 | Sivut = 9–12 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk205/mk205_822_hokkanen.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.9.2009 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Maanmittauslaitoksella on kuitenkin käynnissä hanke, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus myös Suomessa, esimerkiksi maanalaisen parkkiluolan lohkominen omaksi kiinteistökseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maanmittauslaitos.fi/3D-kiinteistot | Nimeke = Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Viitattu = 28.9.2016 | Kieli = }}</ref>