Ero sivun ”Yhteiskuntaluokka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Sosiologia}}
'''Yhteiskuntaluokka''' tai ''sosioekonominen ryhmä'' on keskeinen [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] sosiaalisen jaottelun mittari. Väestön katsotaan jakautuvan koulutuksen sekä taloudellisen ja ammatillisen aseman mukaisiin yhteiskunnallisiin luokkiin<ref>
[[Työväenluokka]] muodosti aiemmin suurimman yhteiskuntaluokan, mutta tilanne muuttui teollisten työpaikkojen siirryttyä yhä enenevässä määrin halpatuotantomaihin. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa alempaan keskiluokkaan (31 %) ja seuraavaksi yleisimmät luokat ovat työväenluokka (29 %) ja ylempi keskiluokka (24 %)<ref>
Myös elämäntilanne vaikuttaa ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan. Tilastokeskus jakaa väestön sosioekonomisiin ryhmiin, jotka muodostuvat eläkeläisistä, opiskelijoista, työntekijöistä, alemmista ja ylemmistä toimihenkilöistä, yrittäjistä ja työttömistä<ref>Sosioekonominen asema. Tietoa tilastoista, Käsitteet ja määritelmät. http://www.stat.fi/meta/kas/sosioekon_asema.html</ref>.
Rivi 24:
Tilattomaan eli äänioikeutta vailla olevaan maaseutuväestöön kuuluivat muuan muassa maanviljelystä harjoittavat vuokratilalliset eli [[torppari]]t sekä [[mäkitupalainen|mäkitupalaiset]], [[itsellinen|itselliset]], [[piika|piiat]] ja [[renki|rengit]], [[muonamies|muonamiehet]] ja [[loinen (yhteiskunta)|loiset]]. Torpparit viljelivät päätilalta vuokraamaansa maata työvastiketta eli taksvärkkiä vastaan, mäkitupalaiset asuivat vuokrakiinteistöllä maksaen vuokransa työllään. Palkolliset olivat piikoja ja renkiä, joiden työsuhde kesti aina vuoden kerrallaan. Muonamiehet tekivät tilapäistöitä ruokaa vastaan. Loiset olivat maaseudun työvoimareserviä, jotka tekivät tilapäistöitä ruokaa ja majoitusta vastaan asuen talojen tai torppien nurkissa.
Tilaton väestö muodosti lopulta suomalaisen yhteiskunnan suurimman luokan, sillä noin puolet maatalousväestöstä kuului 1900-luvun alussa tilattomiin<ref> Korkiasaari, Jouni: ''Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla.'' Siirtolaisuusinstituutti – Migrationsinstitutet Turku – Åbo 2001. http://web.archive.org/web/20130329102951/http://www.migrationinstitute.fi/articles/005_Korkiasaari.pdf</ref>. Tilaton maaseutuväestö jäi kuitenkin säätyjärjestelmän ja siten myös yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle aina vuoteen 1906 asti, jolloin Suomessa astui voimaan [[Suomen äänioikeuden historia#Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus|laki, joka takasi äänioikeuden lähes kaikille]] muille kansanryhmille paitsi vaivaishoidon varassa eläville. Suomen demokratisoituminen johti vajaassa kymmenessä vuodessa [[Torpparilaki|torpparilain]] säätämiseen. Tämä vuonna 1918 voimaan tullut laki merkitsi torpparilaitoksen lakkauttamista ja maareformia torpparien, mäkitupalaisten ja [[lampuoti]]en saadessa asumustensa ja viljelystensä omistusoikeuden. ▼
▲Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla. Siirtolaisuusinstituutti – Migrationsinstitutet Turku – Åbo 2001. http://web.archive.org/web/20130329102951/http://www.migrationinstitute.fi/articles/005_Korkiasaari.pdf</ref>. Tilaton maaseutuväestö jäi kuitenkin säätyjärjestelmän ja siten myös yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle aina vuoteen 1906 asti, jolloin Suomessa astui voimaan [[Suomen äänioikeuden historia#Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus|laki, joka takasi äänioikeuden lähes kaikille]] muille kansanryhmille paitsi vaivaishoidon varassa eläville. Suomen demokratisoituminen johti vajaassa kymmenessä vuodessa [[Torpparilaki|torpparilain]] säätämiseen. Tämä vuonna 1918 voimaan tullut laki merkitsi torpparilaitoksen lakkauttamista ja maareformia torpparien, mäkitupalaisten ja [[lampuoti]]en saadessa asumustensa ja viljelystensä omistusoikeuden.
Luokkaerot lievenivät 1970- ja 1980-luvuilla tuloerojen tasoittuessa ja yhteiskunnan keskiluokkaistuessa. Yhdeksänkymmenluvun laman jälkeinen tuloerojen kasvu sekä [[työttömyys|pitkäaikaistyöttömyyden]] ja määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen ovat kuitenkin johtaneet luokkayhteiskunnan paluuseen.
Rivi 35 ⟶ 34:
Stanislaw Ossowski piti perusongelmana valintaa kahden vaihtoehdon välillä:
# ovatko yhteiskuntaluokat todellisia, laadullisesti toisistaan eroavia ryhmiä, joilla on selvät rajat, vai
# perustuvatko yhteiskuntaluokat vain aste-eroihin, eli siihen että yhteiskunnan jäsenet saavat erilaisia arvoja samoilla muuttujilla. Tällöin luokkaerojen asettaminen on lähinnä sopimuksenvaraista. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=
== Kirjallisuus ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Järvinen, Katriina & Kolbe, Laura | Nimeke=Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa: Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-607-572-6}}
*
* {{Kirjaviite | Tekijä=Erola, Jan (toim.) | Nimeke=Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-495-133-3}}
| |||