Ero sivun ”Warren E. Burger” versioiden välillä

'''Warren Earl Burger''' ([[17. syyskuuta]] [[1907]] – [[25. kesäkuuta]] [[1995]]) oli yhdysvaltalainen lakimies, joka toimi [[Yhdysvaltain korkein oikeus|Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden]] [[Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja|puheenjohtana]] vuosina 1969 - 1986. Vaikka Burger identifioituikin konservatiiviksi ja hänen johtamansa oikeuden aikana korkein oikeus teki monia konservatiivisiksi katsottuja päätöksiä, myös joitakin liberaaleja linjauksia abortin, kuolemanrangaistuksen, uskonnon aseman ja koulujen segregaation purkamisen osalta tuli hänen aikanaan<ref name="NYT1" />. Burgerin nimitti virkaansa presidentti [[Richard Nixon]].

Warren Earl Burger syntyi 17. syyskuuta 1907<ref name="NYT1" /> seitsenlapsiseen perheeseen [[Saint Paul, Minnesota|Saint Paulissa, Minnesotassa]]. Hänen vahempansa Katharine (nos Schnittger) ja Charles Joseph Burger olivat sveitsiläis-saksalaista syntyperää. Hänen isoisänsä Joseph Burger muutti SveitsiinSveitsistä Yhdysvaltoihin ja liittyi armeijaan kun oli 14. Joseph Burger taisteli ja haavoittui [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällisodassa]] ja sai tästä urheusmitalin. Warren valmstui [[John A. Johnson High School|John A. Johnson High Schoolista]] 1925. Burger ilmoittautui [[Minnesotan yliopisto|Minnesotan yliopistoon]] iltakouluun samalla kun oli päivisin töissä Mutual Life Insurance -vakuutusyhtiössä. Sen jälkeen hän suoritti lakitutkinnon Mitchell Hamline School of Law:ssa (silloin the St. Paul College of Law) ja valmistui vuonna 1931<ref name="NYT1" /> .

Vuonna 1948 hän tuki [[Minnesota|Minnesotan]] kuvernööri [[Harold E. Stassen|Harold E. Stassenia]] republikaanien presidenttiehdokkaaksi ja toimi aktiivisesti tämän vaalikampanjassa. Vuonna 1952 Burger vaikutti merkittävästi [[Dwight D. Eisenhower|Dwight D. Eisenhowerin]] valitsemiseen saamalla Minnesotan valtuuston hänen taakseen. Tultuaan valituksi presidentti Eisenhower nimitti Burgerin apulaisoikeusministeriksi<ref name="PBS" />. Tässä tehtävässä hän antoi ensimmäisen suullisen argumenttinsa korkeimman oikeuden edessä. Oltuaan oikeusministeriössä pari vuotta hän erosi ja suunniteli palaavansa yksityiselle sektorille. Samaan aikaan Kolumbian piirikunnan liittovaltion valitusoikeuden tuomari Harold Stephens kuoli ja Eseinhower päätti nimittää Burgerin tähän virkaan. Näin Burger siirtyi liittovaltion tuomariksi vuonna 1956.

Vuonna 1968 KKO:n puheenjohtaja [[Earl Warren]] ilmoitti jäävänsä eläkkeelle 15 virkavuotensa jälkeen. Presidentti [[Lyndon Johnson]] nimitti silloisen korkemman oikeuden tuomarimtuomarin [[Abe Fortas|Abe Fortasin]] tehtävään, mutta senaatti esti tämän. Kun Johsonin presidenttikausi oli päättymssä ennen kuin uutta nimitystä oltaisiin voitu tehdä, Warren jatkoi tehtävässä väliaikaisesti.

Vuonna 1969, presidentti Nixon nimitti Burgerin korkeimman oikeuden tuomariksi<ref name="PBS">{{Verkkoviite|osoite=http://www.pbs.org/wnet/supremecourt/rights/robes_burger.html|nimeke=The Supreme Court . Expanding Civil Rights . Biographies of the Robes . Warren Earl Burger {{!}} PBS|julkaisu=www.pbs.org|viitattu=2016-12-11}}</ref><ref name="NYT1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.nytimes.com/1995/06/26/obituaries/warren-e-burger-is-dead-at-87-was-chief-justice-for-17-years.html|nimeke=Warren E. Burger Is Dead at 87; Was Chief Justice for 17 Years|julkaisu=The New York Times|viitattu=2016-12-11|tekijä=Linda Greenhouse|ajankohta=1995-06-26}}</ref>. Nixon kinnitti ensimmäisen kerran huomiota Burgeriin vuonna 1952 saamassaan kannatuskirjeessä ja 15 vuotta myöhemmin ''[[U.S. News and World Report]]'' uudelleen julkaistua Burgerin vuonna 1967 [[Ripon College (Wisconsin)|Ripon Collegessa]] pitämästä puheesta. Siinä Burger vertasi Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmää Norjan, Ruotsin ja Tanskan oikeusjärjestelmiin.