Ero sivun ”Julkishyödyke” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
lähde
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Julkishyödyke on ''puhdas'', mikäli sillä on molemmat ominaisuudet. Käytännössä käsitettä julkishyödyke käytetään myös ''epäpuhtaista'' julkishyödykkeistä. Useimmiten julkishyödyke ei esimerkiksi koske koko maailmaa tai edes koko yhteiskuntaa, vaan tiettyä aluetta. Klassinen esimerkki julkishyödykkeestä on maanpuolustus: kun alueen puolustus on järjestetty, suojaa se kaikkia asukkaita yhtälailla eikä ketään asukasta voida estää hyötymästä puolustuksesta.
 
Julkishyödyke on eri asia kuin julkisen tahon, kuten valtion tai kunnan, tuottama hyödyke. Julkisyhteisöt tuottavat myös monia yksityishyödykkeitä kuten terveydenhoitopalveluja. Julkishyödykkeen vastakohta on yksityishyödyke.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Julkinen sektori: muistiinpanoja yksityistämisestä ja säästöpolitiikasta | Julkaisija = Hanki ja jää | Vuosi = 1998 | Tekijä = Pertti Honkanen, Pertti | Sivu = 30 | Isbn = 951-8916-50-0}}</ref>
 
Esimerkki julkishyödykkeestä ja niihin liittyvistä ongelmista on pato, josta hyötyy joka ikinen maanviljelijä, joka sen takana on. Padon rakentamiseen tarvitaan kuitenkin rahoitus, jota voi olla vaikea saada maanviljelijöiltä vapaaehtoisesti. Moni maanviljelijä voisi yrittää [[vapaamatkustaja]]ksi väittäen ettei juurikaan tarvitse patoa eikä siten suostu maksamaan siitä. Joku saattaisi väittää päättäneensä ryhtyä viljelemään riisiä, joten pato itse asiassa haittaisi hänen toimintaansa. Muita julkishyödykkeitä ovat esimerkiksi tiet (jolleivat ne ruuhkaudu), katuvalot, laki, palokunta, majakat, puhdas ilma, informaatiohyödykkeet kuten ohjelmistokehitys (varsinkin [[Avoin lähdekoodi|avoin]]) sekä monet keksinnöt. Myös radio- ja tv-lähetykset ovat julkishyödykkeitä, jos kaikilla on mahdollisuus vastaanottaa lähetyksiä. Luonnonvarat eivät ole julkishyödykkeitä.