Ero sivun ”Nuoli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 194.100.27.19 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Cortex tekemään versioon. |
||
Rivi 11:
Nokin etupuolella sijaitsevat sulat, jotka usein kiinnitetään hieman vinoon, jolloin ne saavat nuolen pyörimään pituusakselinsa ympäri pitäen sen suunnassaan lennon aikana. Luonnonsulat aiheuttavat luonnollisen koveruutensa ansiosta tämän saman ilmiön, ns. rotaatiovakavoinnin, vaikka ne olisi kiinnitetty suoraankin. Käytettäessä luonnonsulkia on kaikki samassa nuolessa käytettävät sulat otettava linnun samanpuoleisesta siivestä. Sulkia on useimmiten kolme, mutta toisinaan vain kaksi, joskus neljä tai enemmänkin. Alun perin käytettiin yksinomaan luonnonsulkia, mutta nykyään käytetään usein myös muovisia, etenkin kilpa-ammunnassa. Varsijousen nuolissa on käytetty aikoinaan myös puu-, nahka- ja pergamenttisulkia.
Käsi- tai varsijousen nuolesta, jossa leikkavan terän sijasta on tylppä, nuijamainen kärki käytetään nimitystä vasama ([[synonyymi]]t kolkkanuoli ja mukkanuoli). Vasamaa käytetään pien- ja turkisriistan metsästyksessä sekä maastoharjoittelussa ja sen etuina tässä käytössä on pienempi rikkoutumistodennäköisyys ohiammuttuna, halpuus sekä se, että sen ei ole tarkoitus tunkeutua nahan läpi, jolloin [[turkis]] jää ehjäksi. Ammuttaessa esimerkiksi oravaa tai lintua korkealle puuhun vasama ei myöskään nauliudu runkoon tai oksiin teräväkärkisen nuolen tavoin. Vasaman kohdevaikutus perustuu yksinomaan iskuun, samoin kuin haulikon haulipanoksenkin. Vasaman päät tehtiin ennen kovasta puusta tai hirvensarven kruunusta (pyöreästä tyviosasta), nykyään yleensä kumista.
== Muita merkityksiä ==
| |||