Avaa päävalikko

Muutokset

11 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
p
l
'''Suzuki Kantarō''' (鈴木 貫太郎, [[24. joulukuuta]] [[1867]] – [[17. huhtikuuta]] [[1948]]) oli [[japani]]lainen paroni, amiraali ja poliitikko, joka toimi [[Japanin pääministeri]]nä [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] loppuvaiheessa vuonna 1945.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/biography/Danshaku-Suzuki-Kantaro | Nimeke = Danshaku Suzuki Kantarō | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 24.6.2016 }}</ref>
 
Suzuki oli [[Kiinan–Japanin sota (1894–1895)|Kiinan ja Japanin]] (1894–1895) sekä [[Venäjän–Japanin sota|Japanin ja Venäjän]] (1904-1905) välisien sotien veteraani. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi laivastoministeriön varaministerin virassa. Laivastonkomentajan tehtävistä, laivastonesikunnan komentajaksi 1925–1929. Suzuki nimitettiin 1929 suurkamariherraksi (''jijucho'') ja valtakunnanneuvoston jäseneksi. Vuoden 1936 sotilasvallankumous yrityksen yhteydessä Suzukia ammuttiin rintaan. Suzuki erosi haavoittumisensa jälkeen julkisen vallan palveluksesta.
 
Elokuussa 1944 hänet pyydettiin takaisin valtakunnanneuvoston presidentiksi. Suzuki toimi viiden kuukauden ajan pääministerinä. Aikalaislähteiden mukaan Suzuki oli pääministerikaudellaan jo hieman seniilisoitunut, mutta Suzukin aiemmat meriitit ja arvovalta mahdollistivat Japanin hallinnon maltillisemman puolen rauhaan pyrkimisen. Suzukin pääministerikausi päättyi Japanin myönnyttyä liittoutuneiden vaatimukseen ehdottomasta antautumisesta. Suzuki piti antautumiskysymyksistä tärkeänä keisarin asemaa, joka olisi säilytettävä ennallaan yhä antautumisen jälkeenkin. 14. elokuuta 1945 Suzuki ilmoitti Japanin hyväksyvän liittoutuneiden [[Potsdamin julistus|Potsdamin julistuksessa]] määrittelemät ehdot antautumiselle. Suzuki erosi ilmoituksen jälkeen pääministerin tehtävistä. Suzuki joutui tekemänsä ilmoituksen jälkeen vielä murhayrityksen kohteeksi, kun kansallismielisistä nuorista upseereista koostunut joukko tunkeutui hänen kaupunkiasuntoonsa. Suzuki onnistui piiloutumaan vaatekomeroon ja vältti siten upseereiden kostoaikeet.
Elokuussa 1944 hänet pyydettiin takaisin valtakunnanneuvoston presidentiksi.
Suzuki toimi viiden kuukauden ajan pääministerinä. Aikalaislähteiden mukaan Suzuki oli pääministerikaudellaan jo hieman seniilisoitunut, mutta Suzukin aiemmat meriitit ja arvovalta mahdollistivat Japanin hallinnon maltillisemman puolen rauhaan pyrkimisen. Suzukin pääministerikausi päättyi Japanin myönnyttyä liittoutuneiden vaatimukseen ehdottomasta antautumisesta. Suzuki piti antautumiskysymyksistä tärkeänä keisarin asemaa, joka olisi säilytettävä ennallaan yhä antautumisen jälkeenkin. 14. elokuuta 1945 Suzuki ilmoitti Japanin hyväksyvän liittoutuneiden [[Potsdamin julistus|Potsdamin julistuksessa]] määrittelemät ehdot antautumiselle. Suzuki erosi ilmoituksen jälkeen pääministerin tehtävistä. Suzuki joutui tekemänsä ilmoituksen jälkeen vielä murhayrityksen kohteeksi, kun kansallismielisistä nuorista upseereista koostunut joukko tunkeutui hänen kaupunkiasuntoonsa. Suzuki onnistui piiloutumaan vaatekomeroon ja vältti siten upseereiden kostoaikeet.
 
== Lähteet ==
 
{{Japanin pääministerit}}
[[Luokka:ToisenJapanilaiset toisen maailmansodan henkilöt]]
[[Luokka:Japanilaiset amiraalit]]
[[Luokka:Japanin pääministerit]]
30 711

muokkausta