|
'''Introvertti ja ekstravertti''' ovat persoonallisuuden orientoitumisen piirteitä, jotka kuuluvat sveitsiläisen psykiatrin ja syvyyspsykologin C.G. Jungin psykologiseen typologiaan. Typologiaa on kauan käytetty psykologisten persoonallisuustestien peruskysymyksiin. Voi yleisesti sanoa että introvertti on sisäänpäinkääntynyt ja ekstravertti ulospäinkääntynyt. Ekstravertit orientoituvat ulkoisen maailman kautta ja sopeutuvat helposti ulkoiseen maailmaan. Introvertit orientoituvat maailmaan sisäisen kautta.<ref name="lohken-31" /> Kirjoitustapa ekstrovertti o-kirjaimella on väärä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ehnberg, Lars|Nimeke=Unia, satuja ja myyttejä. Johdatus C.G.Jungin analyyttiseen psykologiaan.|Vuosi=2013|Sivu=48, viite 1|Julkaisija=Noxboox}}</ref>
'''Introvertti ja ekstrovertti''' ovat persoonallisuuden piirteitä, joista introvertti on sisäänpäinkääntynyt ja ekstrovertti ulospäinkääntynyt. Ekstrovertit ammentavat voimavaransa aktiivisesta ja ulospäin suuntautuneesta toiminnasta, ja he tarvitsevat ulkoisia ärsykkeitä, jotteivät he pitkästyisi. Introverteilla on aktiivisempi sisäinen elämä, ja he kaipaavat ulkoista rauhaa ja pysähtymistä ja saavat energiaa rauhan ja hiljaisuuden vallitessa.<ref name="lohken-31" />
==Käsitteen historiaa==
Psykologi [[CarlC. G. Jung]] määritteli kirjassaan ''Psychologische Typen'' (1921) ensimmäistä kertaa introversion ja ekstroversionekstraversion ihmisen persoonallisuutta olennaisesti leimaaviksi orientaatio ominaisuuksiksi. Jung erotteli tämän lisäksi neljä toimintoa: (ajattelu, tunne, [[intuitio]] ja aistimukset)aisti, jotka leimaavat sekä introverttien että ekstroverttienekstraverttien persoonallisuutta. Jungin kehittelemä jako introverttien ja ekstroverttienekstraverttien piirteidenorientaatio välillä on yhä käytössä persoonallisuustyyppien luokittelussa ja todettu realibiliteetin ja validiteetin hyväksi. Jungin määrittelemille neljälle toiminnolletypologialle perustuvat esimerkiksi [[Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori]] (MBTI), Gray-Wheelwright-Survey ja [[Insights Discovery]] Singer-menetelmä.Loomis TaustaominaisuuksinaInventory introversiotaof jaPersonality ekstroversiotaSLIP, hyödyntävätjoita myöson esimerkiksikäytetty [[Bigmiljoonille Five]]ihmisille. -persoonallisuustesti,Typologia [[Reissinon motivaatioprofiili]]myös (RMP)kaupallistettu sekäja Alphakäytetty Plus-isojen järjestöjen ja Structogram-persoonallisuusanalyysifirmojen työyhteisöjen kehittämiseen.<ref>Löhken 2016{{Kirjaviite|Tekijä=Ehnberg, sLars|Nimeke=Unia. 29–30satuja ja myyttejä. Johdatus C.G.Jungin analyyttiseen psykologiaan.|Vuosi=2013|Sivu=42|Julkaisija=Noxboox}}</ref>
Muita typologian käyttäjiä on [[Insights Discovery]] -menetelmä. Taustaominaisuuksina introversiota ja ekstraversiota hyödyntävät myös esimerkiksi [[Big Five]] -persoonallisuustesti, [[Reissin motivaatioprofiili]] (RMP) sekä Alpha Plus- ja Structogram-persoonallisuusanalyysi.<ref>Löhken 2016, s. 29–30.</ref>
Jungille kumpikin persoonallisuustyyppi oli yhtä tärkeä ja arvokas, ja hänen mukaansa ne täydentävät toisiaan auttamalla toinen toisiaan avartamaan näkemyksiään ja hyötymään uusista tarkastelutavoista.<ref>Löhken 2016, s. 31.</ref>
== Suhdeluvut ==
Tutkijat ovat esittäneet introverttien ja ekstroverttienekstraverttien määrien suhteesta vaihtelevia arvioita. Marti Olsen Laneyn (2002) mukaan ihmisistä olisi ekstrovertteja 75 prosenttia. Susan Cainin (2011) mukaan ekstroverttejaekstravertteja olisi 30–70 prosenttia. Laurie Helgoen (2008) ja Devora Zackin (2012) sekä MBTI-testiä käsittelevän kirjallisuuden mukaan ekstroverttejaekstravertteja ja introvertteja olisi suhteessa 50:50.<ref>Löhken 2016, s. 35.</ref>
== Introvertti ==
Introvertti on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstroverttiekstravertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän [[käyttäytyminen|käyttäytymyksellinen]] kuin [[kognitio|kognitiivinen]] kuvaus. Ennen kaikkea introvertti saa energiansaorientautuu omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie sitä häneltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa ”ladatakseen akkujaan”.
Introvertit ovat hiljaisia ja varautuneita, minkä kovaääniset ekstrovertitekstravertit usein sekoittavat itseluottamuksen puutteeseen. He toimivat usein [[äly]]ä tai [[logiikka]]a vaativissa tehtävissä, mutta painottavat vähemmän sosiaalista vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja.
Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut, hän pitää hyvin järjestäytyneestä elämästä eikä luota impulsiiviseen päätöksentekoon. Tutkimuksissa<ref>Eysenck 1990; Wilson, 1978, Zuckerman; 1991</ref> on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstroverttejaekstravertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.<ref>Pervin 2003, 44-45.</ref>
== EkstroverttiEkstravertti ==
EkstroverttiEkstravertti suuntautuu ihmisiin ja asioihin ympäristössä päinvastoin kuin introvertti. EkstroverttiEkstravertti saa energiaansaorientoituu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa kasvotusten.
EkstrovertitEkstravertit hakeutuvat tilanteisiin, joihin liittyvät muut ihmiset ja heidän kanssaan vuorovaikuttaminen. EkstroverteilläEkstraverteillä saattaa olla vaikeuksia keskittyä esimerkiksi opintoihin, ellei opiskelu tapahdu pienessä vuorovaikuttavassa piirissä. Koska ekstrovertitekstravertit ovat ulospäin suuntautuneita, he eivät kiinnitä yhtä paljoa huomiota tunteisiinsa ja puhuvat ennen ajattelemista. Muun muassa tämän takia ekstroverttejäekstraverttejä pidetään impulsiivisempina, koska he eivät käytä aikaa asioiden harkitsemiseen, toisin kuin introvertit.
Eloisuus ja seurallisuus ovat kuitenkin sosiaalisesti arvostettuja piirteitä. EkstroversionEkstraversion yleinen ihannointi näkyy esimerkiksi siten, että puheliaita pidetään älykkäämpinä ja kiinnostavampina kuin hiljaisia, vaikka tutkimusten mukaan puheliaisuus ei korreloi älykkyyden kanssa.<ref>[http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Hiljaisia_tyyppeja_tarvitaan_tyopaikoilla.aspx Hiljaisia tyyppejä tarvitaan työpaikoilla], Työpiste-verkkolehti 2.5.2012.</ref>
== Aivotoiminnan eroja ==
Aivotutkimuksissa on havaittu, että introvertti–ekstroverttiintrovertti–ekstravertti-jatkumo perustuu biologiaan. [[Ihmisaivot|Ihmisaivoista]] löytyy fysiologisia vastaavuuksia eri persoonallisuuden ominaisuuksille ja vaihtelevalle toiminnalle.<ref name="lohken-31">Löhken 2016Ehnberg, s. 31–34.42s</ref>
Introverttien aivojen [[otsalohko]]n kuorella on voimakkaampaa sähköistä toimintaa kuin ekstroverteilla. Alueelle sijoittuvat oppiminen, päätöksenteko, muisti ja ongelmanratkaisu.<ref name="lohken-31" />
Introverttien ja ekstoverttienekstraverttien aivoissa veri virtaa eri reittejä. Introverteilla ärsykkeet joutuvat kulkemaan pidemmän matkan aivojen hermoradoissa kuin ekstoverteillaekstraverteilla.<ref name="lohken-31" />
Introverteillä on korkeammat [[asetyylikoliini]]pitoisuudet kun taas ekstroverteillaekstraverteilla on havaittu korkeammat aktiivisuudet [[dopamiini]]n kulkureiteillä. Asetyylikoliini on välittäjäaine, joka vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja oppimiseen. Dopamiini sen sijaan yllyttää liikkeelle, tekee uteliaaksi, vaihtelunhaluiseksi ja saa kaipaamaan palkkioita. Välittäjäaineiden pitoisuuden erot vaikuttavat siihen, että introvertteja luonnehtii turvallisuushakuisuus, harkitsevuus ja riistiriitojen välttely, ja ekstroverttejaekstravertteja palkitsemisen tarve, ilo, into, kiihkeys ja riskinotto. Jos ekstrovertitekstravertit eivät saa ulkoisia ärsykkeitä, he kärsivät dopamiinivajeesta ja pitkästyvät.<ref name="lohken-31" />
Introvertteja ohjaa [[Parasympaattinen hermosto|parasympaattisen hermoston]] toiminta ja ekstroverttejaekstravertteja [[Sympaattinen hermosto|sympaattisen hermoston]] toiminta. Parasympaattinen hermosto huolehtii levosta, elpymisestä ja kehon hoivasta, ja se rauhoittaa sydämen sykettä ja vahvistaa ruoansulatusta. Sympaattinen hermosto vastaa suorituksista kuten kehon puolustautumisesta, pakenemisesta ja ponnistuksista.<ref name="lohken-31" />
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Löhken, Sylvia | Nimeke = Hiljaisissa on voimaa! : miten introvertti pärjää ekstroverttien maailmassa? | Vuosi = 2016 (saksankielinen alkuteos 2014) | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Into | Suomentaja = Tielinen, Kirsimarja | Tunniste = ISBN 978-952-264-648-4 }}
=== Viitteet<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ehnberg, Lars|Nimeke=Unia. satuja ja myyttejä. Johdatus C.G.Jungin analyyttiseen psykologiaan.|Vuosi=2013|Sivu=42s|Julkaisija=Noxboox}}</ref> ===
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
| 