Ero sivun ”Vironruotsalaiset” versioiden välillä

| määrä1 = 7 000¹^A

| viite1 = <ref name="Zetterberg 2007, s. 653">Zetterberg 2007, s. 653.</ref>

| määrä2 = 211²^B – ~n. 1&nbsp;000

| viite2 = <ref name="Eesti Statistika">{{Verkkoviite | Osoite = http://pub.stat.ee/px-web.2001/Dialog/varval.asp?ma=PC225&ti=POPULATION+BY+ETHNIC+NATIONALITY%2C+MOTHER+TONGUE+AND+CITIZENSHIP&path=../I_Databas/Population_census/08Ethnic_nationality._Mother_tongue._Command_of_foreign_languages/&lang=1 | Nimeke = PC225: POPULATION BY ETHNIC NATIONALITY, MOTHER TONGUE AND CITIZENSHIP | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Eesti Statistika | Viitattu = 8.12.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="Estlandssvenskarna i Estland">{{Verkkoviite | Osoite = http://web.abo.fi/skargarden/2007-1/kark-remes.htm | Nimeke = Estlandssvenskarna i Estland -– har upprättat kulturellt självstyre | Tekijä = Uile Kärk-Remes, Uile | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Åbo Akademi | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = {{sv}} }}</ref>

| huomautukset = ¹^A Vuonna 1945.<br>²^B Etnisiä ruotsalaisia, joilla on Viron kansalaisuus.

[[kuva:Svenskbygder_svatlas.jpg|150px|thumb|vasen|Vironruotsalaisten asuttama rannikkoseutu.]]

Ruotsalaisia on asunut Viron alueella ainakin 1200-luvulta lähtien. 1210- ja 1220-luvulla saksalaiset ja tanskalaiset valloittivat [[virolaiset|virolaisten]] alueet. Virolaisia ei ollut perinteisesti asunut paljon rannikoilla. Tästä syystä paikalliset kartanonherrat alkoivat houkutella ruotsalaisia siirtolaisia mailleen. Ruotsalaisia pidettiin myös ehkä luotettavampina kuin hiljattain käännytettyjä virolaisia.<ref name="Estlandssvenskarna">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.estlandssvenskarna.se/Estlandssvenskarna.php | Nimeke = Estlandssvenskarna | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Estlandssvenskarnas kulturförening | Viitattu = 8.12.2010 | Kieli = {{sv}} }}</ref> Siitä, mistä Viroon muuttaneet ruotsalaiset tulivat, ei ole tarkkaa tietoa, eikä muuttoliikettä mainita ruotsalaisissa aikalaislähteissä. Siirtolaisia tuli ilmeisesti [[Gotlanti|Gotlannista]], Ruotsin itärannikolta ja [[Suomi|Suomen]] ruotsalaisyhteisöistä. Varhaisin kirjallinen lähde ruotsalaisista Virossa on vuodelta 1294 [[Haapsalu]]sta. Lähteessä mainittiin ruotsalaisia elävän paitsi Haapsalussa, myös [[Saarenmaa]]n alueella. 1200-luvun siirtolaisten määrä lienee ollut pieni. Siirtolaisia tuli enemmän 1340-luvulla, kun virolaisten epäonnistunut [[yrjönyön kapina]] tyhjensi kyliä ja maatiloja.<ref name="Estlandssvenskarna" /> Ruotsalaisten muuttoaalto Viroon oli huipussaan 1400- ja 1500-luvulla. Siirtolaiset saivat niin sanotun ruotsalaisoikeuden, joka takasi heille virolaisia paremman oikeudellisen aseman ja lievemmän verotuksen kuin virolaisille.<ref name="Vesterinen 1997, s. 35">Vesterinen 1997, s. 35.</ref> Samaan aikaan virolaisista tuli käytännössä maaorjia.<ref name="Estlandssvenskarna" /> 1560-luvulla ruotsalaisia oli Virossa noin 1&nbsp;000.<ref name="Estonian Institute">{{Verkkoviite | Osoite = http://old.estinst.ee/factsheets/factsheets_uus_kuju/estonian_swedes.htm | Nimeke = Estonian Swedes | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Estonian Institute | Viitattu = 8.12.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Ruotsalaisten maahanmuutto loppui 1500-luvun aikana, ja heidän määräänsä vähensivät sodat, joita käytiin alueella 1560-luvulta 1640-luvulle saakka. Sodat ja taudit tappoivat luultavasti yli puolet ruotsalaisväestöstä, ja heidän määränsä palautui 1560-luvun lukemiin vasta 1600-luvun puolivälissä.<ref name="Estlandssvenskarna" />

[[kuvaKuva:Nucköbor i 1800-tals dräkt..jpg|220px|thumb|oikea|Vironruotsalaisia maanviljelijöitä Noarootsista,. piirrosPiirros 1800-luvulta.]]

Baltian venäläistäminen aloitettiin 1880-luvulla aloitettiinja Baltianasukkaita venäläistäminen,muun johonmuassa kuului esimerkiksi asukkaidenpainostettiin painostuskääntymään ortodoksiseen uskoon kääntymiseen. Ruotsalaisalueilla kääntymisiä tapahtui huomattavasti vain [[Vormsi]]ssa, jossa noin 500 asukasta kääntyi ortodoksisuuteen. Heistäkin suuri osa kääntyi takaisin luterilaisuuteen 1900-lukuun mennessä. Venäläistäminen johti vironruotsalaisten kansallisuusaatteen nousuun. 1900-luvun alussa perustettiin ensimmäiset ruotsalaiset yhdistykset Virossa ja ensimmäinen ruotsinkielinen sanomalehti. Kansallisuusaate johti vironruotsalaisen identiteetin syntymiseen. Sitä ennen ruotsalaiset olivat omaksuneet identiteettinsä asuinalueen mukaan. Viron itsenäistyttyä vuonna 1917 perustettiin vironruotsalaisten ensimmäinen puolue nimeltä ''Det Svenska Folkförbundet i Östersjöprovinserna''. Ruotsalaisvaltaisille alueille annettiin osittainen itsehallinto. Vuonna 1925 tuli voimaan laki vähemmistöjen kulttuuriautonomiasta. Kulttuuriautonomiaa saattoivat hakea kansalliset vähemmistöt, joihin kuului yli 3&nbsp;000 jäsentä. Vironruotsalaisia oli enemmän kuin tarvittava määrä, mutta taloudellisista syistä kulttuuriautonomiaa ei vielä haettu.<ref name="Estlandssvenskarna" /> Lisäksi vironruotsalaisilla oli suhteessa paljon valtaa alueillaan ilman kulttuuriautonomiaakin, sillä he muodostivat alueidensa väestön enemmistön ja pystyivät näin vaikuttamaan kunnallispolitiikassa.<ref>Zetterberg 2007, s. 584.</ref>. 1920-luvulla [[Noarootsi]]in avattiin ruotsalainen koulu ja vuonna 1931 Ruotsista tulleiden avustusten avulla avattiin ruotsalainen lukio Haapsaluun.<ref name="Estlandssvenskarna" /> Vuoden 1934 väestönlaskennan mukaan Virossa asui 7&nbsp;641 ruotsalaista.<ref name="Vesterinen 1997, s. 35" />.

[[Toinen maailmansota]] osoittautui kohtalokkaaksi Viron ruotsalaisvähemmistölle. [[Neuvostoliitto]] miehitti Viron vuonna 1940 ja [[Pakrin saaret]], [[Naissaari]] ja [[Osmussaar]] tyhjennettiin ruotsalaisasukkaista Neuvostoliiton sotilastukikohtien tieltä. Vuoden 1941 karkotuksissa karkotettiin virolaisten ohella monia vironruotsalaisia. Saksalaisten hyökätessä samana vuonna Neuvostoliitto mobilisoi 300 vironruotsalaista, joista noin kolmannes säilyi hengissä sodan jälkeen. Saksalaisten valloitettua Viron ruotsalaiset pääsivät takaisin saarille, joilta heidät oli siirretty pois. Saksan sotaonnen kääntyessä vironruotsalaisia alkoi paeta Virosta neuvostojoukkojen tieltä. Pakeneminen alkoi vuonna 1943 ja tapahtui veneillä. Suuri osa pakeni [[Suomenlahti|Suomenlahden]] yli Suomeen, josta he jatkoivat matkaansa Ruotsiin. [[Vormsi]] oli ainut alue, josta monet ruotsalaiset lähtivät suoraan Ruotsiin. Vuonna 1943 Ruotsi sopi Saksan kanssa 780 sairaan vironruotsalaisen siirtämisestä Ruotsiin, ja vuonna 1944 sovittiin kaikkien vielä jäljelle jääneiden vironruotsalaisten siirtämisestä. Viimeisessä vaiheessa Ruotsiin tuli vielä 3&nbsp;335 ruotsalaista.<ref name="Estlandssvenskarna" /> Yhteensä vironruotsalaisia lähti Ruotsiin noin 7&nbsp;000, ja heidän mukanaan lähti myös virolaisia.<ref name="Zetterberg 2007, s. 653" />.

Viroon jäi Neuvostoliiton valtauksen jälkeen noin 1&nbsp;000 ruotsalaista. Suurimmalla osalla jääneistä oli virolaisia läheisiä, jotka eivät voineet itse lähteä pakoon. Myös osa sodasta selvinneistä rintamapalvelusmiehistä palasi kotiseuduilleen. Ruotsalaisia oli kuitenkin niin vähän, että he sulautuivat nopeasti virolaisiin koulun ja avioliittojen kautta. Vuonna 1940 lakkautettu vironruotsalainen järjestö ''[[Svenska Odlingens Vänner]]'' perustettiin uudelleen Ruotsissa vuonna 1945. Alkuinnostuksen jälkeen järjestötoiminta alkoi kuitenkin hiipua vironruotsalaisten hiljalleen kuollessa.<ref name="Estlandssvenskarna" /> Järjestö perustettiin kuitenkin taas Viroonkin vuonna 1988 ensimmäisenä etnisenä järjestönä Virossa.<ref name="Estonian Institute" />. Viron itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1991 vironruotsalaisille oli jälleen mahdollista vierailla kotiseuduillaan. Useita maatiloja on palautettu ruotsalaisille omistajilleen. Monet vironruotsalaiset ovat lisäksi ostaneet alueelta kesämökkejä.<ref name="Estlandssvenskarna" /> Vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan Virossa oli 300 etnistä ruotsalaista, joista 211 oli Viron kansalaisia.<ref name="Eesti Statistika" />. Koska arvellaan, että kaikki eivät ilmoita todellista etnistä taustaansa, on vironruotsalaisten määräksi Virossa arvioitu myös noin tuhat. Ruotsissa asuvien vironruotsalaisten määrästä ei ole luotettavia arvioita.<ref name="Estlandssvenskarna i Estland" />

*{{Kirjaviite | Tekijä=SeppoVesterinen, ZetterbergIlmari | Nimeke=Viron Historiaperinnekulttuuri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=TammiGaudeamus Kirja | Vuosi=20071997 | Tunniste=ISBN 9517465203951-662-699-8 }}

{{viitteetViitteet}}