Ero sivun ”Venäjän keisarikunta” versioiden välillä

[[Anna (Venäjä)|Anna]] adoptoi sisarensa Katariinan tyttären [[Anna Leopoldnovna]]n kahdeksanviikkoisen pojan. Keisarinna Anna itse kuoli jo muutaman viikon kuluttua 28. lokakuuta 1740, ja nelikuinen [[Iivana VI]] (1740–1764) (hallitsi 1740–1741) nousi valtaistuimelle. Sijaishallitsijaksi Anna oli määrännyt [[Kuurinmaan herttua]]n [[Ernst Johann von Biron]]in (1690–1772), jota venäläiset inhosivat, ja Anna Leopoldovna syöksi hänet vallasta marraskuussa. Joulukuussa 1741 Pietari Suuren tytär Jelizaveta Petrovna (1709–1762) kaappasi vallan kaartin suosiollisella avustuksella ja nousi valtaistuimelle hallitsijanimellä [[Elisabet (Venäjä)|Elisabet]] (hallitsi 1741–1762).<ref name=Revolution></ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://eng.tzar.ru/museums/history/monarchy | Nimeke = The Russian Monarchy | Julkaisija = Tzarskoje Selo Museum}}</ref> Iivana VI suljettiin vankilaan, jossa hän eli koko loppuikänsä.<ref name=Iivana>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/romanov-suvun_nuorimman_tsaarin_hauta_loytyi/1989719 | Nimeke = Romanov-suvun nuorimman tsaarin hauta löytyi | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 07.03.2014}}</ref>

 

 

Vuosina 1726–1761 Venäjä oli Itävallan liittolainen [[Osmanien valtakunta]]a ja [[Ranska]]a vastaan. Puolan perimyssodassa 1733–1735 Venäjä ja Itävalta estivät Ranskan ehdokkaan pääsyn Puolan valtaistuimelle. Sodassa osmaneja vastaan 1734–1739 Venäjä valloitti jälleen [[Azov]]in. [[Seitsenvuotinen sota|Seitsenvuotisessa sodassa]] 1756–1763 Venäjän joukot olivat jo [[Berliini]]n porteilla, mutta Elisabetin kuoltua 1762 [[Anna Petrovna]]n poika [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III]] (hallitsi 1762) teki rauhan [[Preussi]]n kanssa.<ref name=Revolution></ref>