Ero sivun ”Einojuhani Rautavaara” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
isompi kuva, linkkien tarkistus ym. |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:
'''Einojuhani (Eino Juhani) Rautavaara''' ([[9. lokakuuta]] [[1928]] [[Helsinki]] – [[27. heinäkuuta]] [[2016]] Helsinki<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/saveltaja_einojuhani_rautavaara_on_kuollut/9056439?origin=rss| Nimeke = Säveltäjä Einojuhani Rautavaara on kuollut| Tekijä = Koivuvaara, Esa |Ajankohta = 28.7.2016| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 28.7.2016| Kieli = }}</ref>) oli
== Elämä ==
Musiikki kuului Rautavaaran elämään lapsuudesta alkaen. Hänen isänsä oli oopperalaulaja [[Eino Rautavaara]]. Oopperalaulaja [[Aulikki Rautawaara]] ja sellisti [[Pentti Rautawaara]] olivat hänen serkkujaan. Rautavaaran lapsuus oli dramaattinen. Hän menetti isänsä 10-vuotiaana ja äitinsä 16-vuotiaana. Nuoruutensa hän vietti kasvatusäitinsä hoivissa [[Turku|Turussa]]. Vuosina 1948–1952 Rautavaara opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa [[musiikkitiede]]ttä ([[filosofian kandidaatti]] 1952 ja [[filosofian maisteri|maisteri]] 1954) sekä [[Sibelius-Akatemia]]ssa sävellystä [[Aarre Merikanto|Aarre Merikannon]] johdolla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Salmenhaara, Erkki (toim.) | Nimeke=Suomalaisia säveltäjiä | Sivu=406 | Julkaisija=Otava | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1994 | Isbn=951-1-12641-5 }}</ref> Rautavaara voitti vuonna 1954 amerikkalaisen Thor Johnson Contest -sävellyskilpailun vaskiteoksellaan ''A Requiem in our Time'', mikä herätti runsaasti huomiota niin Suomessa kuin ulkomailla. Seuraavana vuonna hän pääsi opiskelemaan [[Juilliard]]iin, [[New York]]iin sekä [[Tanglewood]]in kesäkursseille itsensä [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] nimeämänä stipendiaattina. Stipendinluovutustilaisuudessa Rautavaara tapasi Sibeliuksen. Tanglewoodissa Rautavaaran opettajana toimi muun muassa [[Aaron Copland]]. Yhdysvalloissa vietettyjen vuosien jälkeen Rautavaara opiskeli myös [[Sveitsi]]ssä [[Vladimir Vogel]]in johdolla sekä [[Köln]]issä.
Rautavaara solmi 1950-luvulla myrskyisäksi osoittautuneen avioliiton laulaja [[Mariaheidi Rautavaara]]n (o.s. Marjatta Suovanen) kanssa. Liitto päättyi eroon 1982. Kaksi vuotta myöhemmin säveltäjä solmi avioliiton itseään 29 vuotta nuoremman laulajan ja pedagogin Sinikka (Sini) Rautavaaran (o.s. Koivisto) kanssa. Säveltäjä korosti uuden avioliiton tasapainottavaa vaikutusta sekä luonteeseensa että musiikkiinsa. Kuin sinetiksi päättyneelle elämänvaiheelle Rautavaara asetti monet ensimmäiselle vaimolleen sävelletyistä teoksista esityskieltoon,
Säveltäjäntyönsä ohella Rautavaara toimi muun muassa [[Ilta-Sanomat|Ilta-Sanomien]] musiikkikriitikkona ja [[Käpylän musiikkiopisto]]n rehtorina. Sibelius-Akatemian sävellyksen professorina Rautavaara toimi 1976–1990,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ellonen, Leena (toim.) | Nimeke=Suomen professorit 1640–2007 | Sivut=589 | Julkaisija=Professoriliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2008 | Isbn=978-952-99281-1-8 }}</ref> ja hänen tunnetuimpiin oppilaisiinsa kuuluvat muiden muassa [[Kalevi Aho]], [[Magnus Lindberg]], [[Olli Mustonen]] ja [[Esa-Pekka Salonen]]. Jäätyään eläkkeelle Sibelius-Akatemiasta Rautavaara keskittyi säveltämiseen. Hän sai vakavan sairauskohtauksen alkuvuodesta 2004 mutta toipui lähes puolen vuoden sairaalajakson jälkeen ja kykeni jatkamaan työtään.
Rivi 48:
==Aiheesta muualla==
* {{Kansallisbiografia | id=1512 | nimi=Rautavaara, Einojuhani (1928–2016). | tekijä=Sivuoja-Gunaratnam, Anne | ajankohta=29.7.2016 | viitattu=29.7.2016 }}
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=&a=3129 Einojuhani Rautavaara teki haaveistaan totta.] YLEn Elävä arkisto.
* [http://www.hs.fi/muistot/
▲* [http://www.hs.fi/muistot/a1306061609933 Einojuhani Rautavaaran muistokirjoitus ''Helsingin Sanomissa''.]
{{Metatieto}}
| |||