Ero sivun ”Kalevi Aho” versioiden välillä

987 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
kuva, linkitys ym.
(kuva, linkitys ym.)
[[Tiedosto:Kalevi Aho.jpg|thumb|Kalevi Aho vuonna 2010.]]
{{Korjattava/kuvitus}}'''Kalevi Ensio Aho''' (s. [[9. maaliskuuta]] [[1949]] [[Forssa]]) on [[Suomi|suomalainen]] [[säveltäjä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.fennicagehrman.fi/composers/aho-kalevi | Nimeke =Kalevi Aho | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Fennica Gehrman | Viitattu = 30.11.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
== Elämä ==
Vuonna 1974 Aho toimi Sibelius-Akatemian vt. lehtorina ja vuosina 1974–1988 [[Helsingin yliopisto]]n musiikkitieteen lehtorina. Hän oli Sibelius-Akatemian vs. sävellyksen professori vuosina 1988–1993.<ref name=kko15/> Aho nousi julkisuuteen varhaisemmin kuin monet muut ikäpolvensa säveltäjät. Hänellä oli jo 24-vuotiaana peräti neljä sinfoniaa teosluettelossaan. Hän sai 1970-luvulla suosiota [[uusklassinen musiikki|uusklassistisilla]] sävellyksillään, mutta hieman myöhemmin hän muutti tyyliään [[modernismi]]in ja [[postmodernismi]]in.
 
2000-luvulla Ahon musiikki alkoi saada jalansijaa myös kansainvälisesti, mistä kertovat muun muassa useat tilausteokset ulkomaisilta solisteilta ja orkestereilta. Tähän kehitykseen on vaikuttanut voimakkaasti Ahon asema [[Sinfonia Lahti|Sinfonia Lahden]] nimikkosäveltäjänä 1990-luvulta asti, ja tästä seuranneet lukuisat sinfonioiden ja konserttojen levytykset BIS-levy-yhtiölle. [[Sharon Bezaly]] tilasi Aholta huilukonserton vuonna 2002. Seuraavana vuonna Aho sävelsi konserton kahdelle sellolle Manchesterin sellofestivaalien tilauksesta. Teos kantaesitettiin vuonna 2004, ja se sai myönteisen vastaanoton brittikriitikoidenbrittikriitikoilta ja -yleisön keskuudessayleisöltä. Suurmenestyksen sai myös [[Martin Fröst]]in Lontoossa huhtikuussa 2006 kantaesittämä klarinettikonsertto. Tämä teos vakiinnutti lopullisesti Ahon aseman yhtenä nykyhetken merkittävistä konserttosäveltäjistä.
 
Useimmat uudemmista konsertoistaan Aho on säveltänyt kansainvälisille huippusolisteille. Aho on saanut työstään useita koti- ja ulkomaisia tunnustuksia, muun muassa [[Léonie Sonningin musiikkipalkinto|Léonie Sonningin sävellyspalkinnon]] vuonna 1974, [[Henrik Steffens -palkinto|Henrik Steffens -palkinnon]] vuonna 1990 ja berliiniläisen Stiftung Kulturfondsin työskentelyapurahan vuonna 1998. [[Pro Finlandia]] -mitalin Aho sai vuonna 1999. Aho on toiminut useissa luottamustehtävissä, kuten [[Suomen Säveltäjät|Suomen Säveltäjät ry:n]] johtokunnan jäsenenä (1975–1979, 1983–1989 ja 1997–2005), [[Suomen Kulttuurirahasto]]n hallituksen jäsenenä (1996–2005) ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajana (vuodesta 2000).<ref name=kko15/>
 
== Teokset ja tyyli ==
Ahon tärkeimpiä teoksia lienevät hänen kuusitoista [[sinfonia]]ansa, joista ensimmäinen valmistui vuonna [[1969]]. Aho on mielellään puhunut teostensa yhteydessä "psykologisesta”psykologisesta kehityskaaresta"kehityskaaresta”, mikä sivuaa yhtä postmodernin musiikin keskeistä piirrettä, kerronnallisuutta. Postmodernismiin Ahon kytkevät myös erilaiset tyylisitaatit;: esimerkiksi seitsemännessä sinfoniassa eli ''Hyönteissinfoniassa'' kuullaan muistumia muun muassa [[Marssi (musiikki)|marssista]], [[valssi]]sta ja jopa [[tango]]sta ja [[foxtrot]]ista. Ahon varhaisista teoksista voidaan löytää vaikutteita muun muassa [[Dmitri Šostakovitš]]ilta, mutta vuosikymmenten mittaan Aho on jalostanut persoonallisen tyylin, jolle on vaikea löytää varsinaisia esikuvia.
 
Ahon musiikille on tyypillistä laajakaarinen ja lineaarinen [[polyfonia|polyfoninen]] sävellystekniikka sekä taidokas soitinnus. Ahon musiikki kasvaa usein massiivisiin ja [[Dissonanssi|dissonoiviin]] huipennuksiin, mutta viime vuosina hänen teoksiinsa on ilmestynyt entistä hienostuneempia, jopa läpikuultavia tehoja. Hyviä esimerkkejä tästä ovat muun muassa sopraanolle ja orkesterille sävelletty laulusarja ''Kiinalaisia lauluja'' ja huilukonsertto. Vaikka pessimismi hallitseekin Ahon maailmankuvaa, on hän integroinut eräisiin teoksiinsa, kuten 13. sinfoniaan, myös tanssillista rytmiikkaa ja jopa huumoria. Hänen viimeaikaisessa tuotannossaan on näkynyt lisäksi vaikutteita Euroopan ulkopuolisten klassisten musiikkikulttuurien musiikista. Esimerkiksi 14. sinfoniassa (''Rituaaleja'') lähes solistisessa asemassa ovat etniset lyömäsoittimet [[darbuka]] ja [[djembe]]. Oboekonsertossa hän on käyttänyt erästä arabialaista, mikrointervalleja sisältävää sävelasteikkoa, ja teoksen toinen osa perustuu oikukkaaseen arabialaiseen rytmiin. Virtuoosisen orkesteriteoksen ''Minea'' muoto muistuttaa puolestaan intialaisten [[Intialainen taidemusiikki#Raaga|raagojen]] muotoa. Itämaiseen musiikkiin assosioituvat monimutkaiset toistuvat rytmikuviot vallitsevat myös 15. sinfonian toista ja neljättä osaa.
== Keskeiset teokset ==
===Oopperat===
* ''Avain'' ([[1977]]–[[1978]]1977–1978; libretto [[Juha Mannerkorpi]]; ke. Helsinki [[4. syyskuuta]] [[1979]]; saksankielinen ke. Hampuri [[4. marraskuuta]] [[1981]])
* ''Hyönteiselämää'' ([[1985]]–[[1987]]1985–1987; libretto säveltäjä, Josef ja [[Karel Čapek]]in näytelmän ''Ze života hmyzu'' (1921) pohjalta; ke. Helsinki [[27. syyskuuta]] [[1996]])
* ''Salaisuuksien kirja'' ([[1998]]; päätösosa Rechbergerin–Kortekankaan–Ahon trilogiasta ''Aika ja uni''; libretto P. Rintala ja säveltäjä; ke. Savonlinna [[17. heinäkuuta]] [[2000]])
* ''Ennen kuin me kaikki olemme hukkuneet'' ([[1995]]–[[1999]]1995–1999; libretto säveltäjä J. Mannerkorven kuunnelman pohjalta; ke. Helsinki [[8. helmikuuta]] [[2001]]; saksankielinen ke. Lyypekki [[8. helmikuuta]] [[2002]])
* ''Frida y Diego'' ([[2012]]–[[2013]]2012–2013; espanjankielinen libretto [[Maritza Nuñez]]; ke. Helsinki 17. lokakuuta [[2014]])
 
===Orkesteriteokset===
* Sinfonia nro 1 ([[1969]])
* [[Sinfonia nro 2 (Aho)|Sinfonia nro 2]] ([[1970]]/[[1995|95]])
* Sinfonia nro 3 ''Sinfonia concertante'' viululle ja orkesterille ([[1971]]/[[1973|73]])
* Sinfonia nro 4 ([[1972]]–[[1973|73]]1972–1973)
* Sinfonia nro 5 ([[1975]]–[[1976|76]]1975–1976)
* Sinfonia nro 6 ([[1979]]–[[1980|80]]1979–1980)
* Sinfonia nro 7 ''Hyönteissinfonia'' ([[1988]])
* Sinfonia nro 8, uruille ja orkesterille ([[1993]])
* [[Sinfonia nro 9 (Aho)|Sinfonia nro 9]] ''Sinfonia concertante nro 2'' pasuunalle ja orkesterille ([[1993]]–[[1994|94]]1993–1994)
* Sinfonia nro 10 ([[1996]])
* Sinfonia nro 11, 6 lyömäsoittajalle ja orkesterille ([[1997]]–[[1998|98]]1997–1998)
* Sinfonia nro 12 ''Luosto'' suurelle sinfoniaorkesterille, kamariorkesterille, 11 tunturimuusikolle ja 2 laulusolistille ([[2002]]–[[2003|03]]2002–2003)
* Sinfonia nro 13 ''Sinfonisia luonnekuvia'' ([[2003]])
* Sinfonia nro 14 ''Rituaaleja'' darabukalle, djembelle, gongeille, tam-tamille ja kamariorkesterille ([[2007]])
* Sinfonia nro 15 ([[2009]]–[[2010|10]]2009–2010)
* Sinfonia nro 16, 60 jouselle, 4 lyömäsoittajalle ja mezzosopraanolle ([[2013]]-[[2014|14]]2013–2014, teksti [[Gertrud Kolmar]]in ''Die Fahrende'')
* Kamarisinfonia nro 1, 20 jouselle ([[1976]])
* Kamarisinfonia nro 2, 20 jouselle ([[1991]]–[[1992|92]]1991–1992)
* Kamarisinfonia nro 3, alttosaksofonille ja 20 jouselle ([[1995]]–[[1996|96]]1995–1996)
* ''Hiljaisuus'' ([[1982]])
* ''Pergamon'' 4 resitoijalle, 4 orkesteriryhmälle ja uruille ([[1990]])
* ''Syvien vesien juhla'' ([[1995]])
* ''Tristia'' puhallinorkesterille ([[1999]])
* ''Sinfoniset tanssit'' (''Hommage á [[Uuno Klami]]'') ([[2001]])
* ''Nyt ylös sieluni''. Koraalisovitus orkesterille ([[2001]])
* ''Päiwä nyt ehtii ehtoollen''. Koraalisovitus orkesterille ([[2002]])
* ''Louhi''. Runoelma nuoriso-orkesterille ([[2003]])
* ''Lamu''. Tilamusiikkia 10 trumpetille, 4 käyrätorvelle, 2 baritonitorvelle ja 2 tuuballe ([[2008]])
* ''Minea''. Concertante Music for Orchestra ([[2008]])
* ''Historiallisia kuvia'' kamariyhtyeille ja kamariorkesterille ([[2009]])
* ''Gejia''. Chinese Images for Orchestra ([[2012]])
* ''Maailman kaunein sointu'' nuoriso-orkesterille ([[2016]])
 
===Konsertot===
* Viulukonsertto nro 1 ([[1981]])
* Sellokonsertto nro 1 ([[1983]]–[[1984|84]]1983–1984)
* Pianokonsertto nro 1 ([[1988]]–[[1989|89]]1988–1989)
* [[Tuubakonsertto (Aho)|Tuubakonsertto]] ([[2000]]–[[2001|01]]2000–2001)
* Pianokonsertto nro 2 (pianolle ja jousiorkesterille) ([[2001]]–[[2002|02]]2001–2002)
* Huilukonsertto ([[2002]])
* Kaksoiskonsertto kahdelle sellolle ([[2003]])
* Fagottikonsertto ([[2004]])
* [[Kontrafagottikonsertto (Aho)|Kontrafagottikonsertto]] ([[2004]]–[[2005|05]]2004–2005)
* Kontrabassokonsertto ([[2005]])
* Klarinettikonsertto ([[2005]])
* Alttoviulukonsertto (alttoviululle ja kamariorkesterille) ([[2006]])
* Oboekonsertto ([[2007]])
* ''Kellot''. Konsertto saksofonikvartetille ja orkesterille ([[2008]])
* Pasuunakonsertto ([[2010]])
* ''Sieidi''. Lyömäsoitinkonsertto ([[2010]])
* Trumpettikonsertto (trumpetille ja puhallinorkesterille) ([[2011]])
* Käyrätorvikonsertto (käyrätorvelle ja kamariorkesterille) ([[2011]])
* ''Acht Jahreszeiten (Kahdeksan vuodenaikaa)''. Konsertto thereminille ja kamariorkesterille ([[2011]])
* Sellokonsertto nro 2 ([[2013]])
* Kaksoiskonsertto harpulle ja englannintorvelle ([[2014]])
* Sopraanosaksofonikonsertto (sopraanosaksofonille ja kamariorkesterille) ([[2014]]–[[2015|15]]2014–2015)
* Patarumpukonsertto ([[2015]])
* Tenorisaksofonikonsertto ([[2015]])
* Viulukonsertto nro 2 ([[2015]])
* Harmonikkakonsertto (harmonikalle, jousiorkesterille ja fagotille) ([[2015]]–[[2016|16]]2015–2016)
* ''Mearra''. Kamarikonsertto harpulle ja jousiorkesterille (2016)
* Kaksoiskonsertto kahdelle fagotille ja orkesterille (2016)
 
===Kamari- ja soolosoitinmusiikkia===
* Jousikvartetto nro 1 ([[1967]])
* Jousikvartetto nro 2 ([[1970]])
* Jousikvartetto nro 3 ([[1971]])
* Kvintetto oboelle ja jousikvartetille ([[1973]])
* Kvintetto fagotille ja jousikvartetille ([[1977]])
* Kvintetto huilulle, oboelle ja jousitriolle ([[1977]])
* Kvintetto alttosaksofonille, fagotille, alttoviululle, sellolle ja kontrabassolle ([[1994]])
* Kvintetto klarinetille ja jousikvartetille ([[1998]])
* Kvintetto huilulle, viululle, 2 alttoviululle ja sellolle ([[2000]])
* Puhallinkvintetto nro 1 ([[2006]])
* Puhallinkvintetto nro 2 ([[2014]])
* Jousikvintetto ''Hommage à [[Franz Schubert|Schubert]]'' ([[2009]])
* Kvintetto oboelle, klarinetille, fagotille, käyrätorvelle ja pianolle (2013[[1999|)]]
* Kolme tangoa viululle, harmonikalle, kitaralle, pianolle ja kontrabassolle ([[1999]])
* Kvartetto huilulle, alttosaksofonille, kitaralle ja lyömäsoittimille ([[1982]])
* ''Kimasen lento'' jousikvartetille ([[1998]])
* Balladi huilulle, fagotille, sellolle ja pianolle ([[1999]])
* ''HAHE'' neljälle sellolle ([[2008]])
* ''ARS'' neljälle sellolle ([[2012]])
* ''EAREGBERG'' neljälle sellolle ([[2013]])
* ''ERA'' neljälle sellolle ([[2013]])
* Trio klarinetille, alttoviululle ja pianolle ([[2006]])
* Sonaatti oboelle ja pianolle ([[1985]])
* Sonaatti kahdelle harmonikalle ([[1989]])
* Epilogi pasuunalle ja uruille ([[1998]])
* ''Quasi una fantasia'' käyrätorvelle ja uruille ([[2011]])
* ''ER-OS'' viululle ja klarinetille ([[2013|2015]])
* ''Partita'' sellolle ja kitaralle ([[2016]])
* 19 preludia pianolle (1965-19681965–1968)
* Sooloviulusonaatti ([[1973]])
* Pianosonaatti nro 1 ([[1980]])
* Pianosonaatti nro 2 ([[2016]])
* Harmonikkasonaatti nro 1 ([[1984]]–[[1989]]1984–1989)
* Harmonikkasonaatti nro 2 ''Mustat linnut'' ([[1990]])
* Ludus solemnis uruille ([[1978]])
* In memoriam uruille ([[1980]])
* Kolme interludia uruille ([[1993]])
* ''Alles Vergängliche''. Sinfonia uruille ([[2007]])
*''In memoriam [[Pehr Henrik Nordgren]]'' sooloviululle ([[2009]])
*''Viisi myyttistä kuvaa'' oboelle ([[2013|2015]])
* Solo I viululle ([[1975]]), II pianolle ([[1985]]), III huilulle ([[1990]]–[[1991]]1990–1991), IV sellolle ([[1997]]), V fagotille ([[1999]]), VI kontrabassolle ([[1999]]), VII trumpetille ([[2000]]), VIII baritonitorvelle ([[2003]]), IX oboelle ([[2010]]), X käyrätorvelle ([[2010]]), XI kitaralle (''Hommage à [[Munir Bashir]]; ''[[2013]]), XII alttoviululle (''In memoriam [[Einojuhani Rautavaara|EJR]]''; [[2013|201]]62016)
 
===Vokaalimusiikkia===
* ''Lasimaalaus'' naiskuorolle ([[1974]]; teksti Aila Meriluoto)
* ''Kolme laulua elämästä'' tenorille ja pianoille ([[1977]]; teksti Raimo Lehmonen)
* ''Veet välkkyy taas'' mieskuorolle ([[1992]]; teksti Viljo Kojo)
* ''Mysteerio'' naiskuorolle ([[1994]]; teksti Maritza Nuñez)
* ''Ilo ja epäsymmetria''; sarja sekakuorolle ([[1996]]; teksti Mirkka Rekola)
* ''Kiinalaisia lauluja'', sopraanolle ja orkesterille ([[1997]]; muinaisten kiinalaisten runoilijoiden teksteihin)
* ''Kolme Bertrandin monologia'' baritonille ja orkesterille ([[1998]]; teksti Paavo Rintala ja Kalevi Aho)
* ''[[Kysymysten kirja (musiikkiteos)|Kysymysten kirja]]'', mezzosopraanolle ja kamariorkesterille ([[2006]]; teksti Pablo Neruda, suom. Katja Kallio)
* ''Kolme Mawlana Rumin runoa'' sekakuorolle ([[2010]]; teksti Mawlana Rumi, suom. Jaakko Hämeen-Anttila)
 
===Sovituksia===
* ''Kuoleman lauluja ja tansseja'' (Modest Musorgski; sovitus bassolle ja orkesterille [[1984]])
* J. S. Bach: ''Contrapunctus XI'' (teoksen orkestrointi [[1984]])
* ''Lauluseppele'' (Leevi Madetoja; kantaatin sovitus mieskuorolle a cappella [[1987]])
* ''Pyörteitä'', 1. näytös (Uuno Klamin balettinäytöksen orkestrointi [[1988]])
* Erik Tulindberg: Jousikvartetot I-VI (kvartettojen täydentäminen; kadonnen 2. viulun stemman kirjoittaminen teoksiin [[1995]])
* ''Karelia'' (Jean Sibeliuksen kuvaelmamusiikin täydennys [[1997]])
* ''Vom Himmel hoch'' (Michael Praetorius; kaksoiskuoromotetin sovitus orkesterille ja uruille [[1998]])
* ''Lakeus'' (Yrjö Kilpisen laulusarjan sovitus baritonille ja orkesterille [[1998]])
* J. S. Bach: ''Präludium und Fuga in C ("Con largo", BWV 545)'' (sovitus sinfoniaorkesterille, kamariorkesterille ja 10 tunturimuusikolle [[2005]])
* Jean Sibelius: ''Promootiokantaatti 1897'' (kantaatin kuuden kuoro-osan täydentäminen ja sovittaminen sekakuorolle ja pianolle [[2010]])
* J. S. Bach: ''Contrapunctus XIV'' teoksesta ''Die Kunst der Fuge'' (teoksen täydentäminen; versiot uruille, jousiorkesterille tai saksofonikvartetille, [[2011]])
 
== Julkaisuja ==
* ''Suomalainen musiikki ja Kalevala'' ([[1985]]).
* ''Einojuhani Rautavaara sinfonikkona'' ([[1988]]).
* ''After Sibelius – Finnish Music Past and Present'' ([[1992]]).
* {{Kirjaviite | Nimeke=Taiteilijan tehtävät postmodernissa yhteiskunnassa. Valittuja kirjoituksia 1974–1992 | Selite=Julkaisija: Suomalaisen musiikin julkistamisseura ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1992 | Isbn=951-662-543-6}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Taide ja todellisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-22080-9}}
* ''Uuno Klami – elämä ja teokset'' (yhdessä Marjo Valkosen kanssa) ([[2000]]).
 
==Lähteet==
==Aiheesta muualla==
*{{Kansallisbiografia|id =1449 |nimi = Aho, Kalevi (1949–). |tekijä =Järventaus, Johanna – Sivuoja-Gunaratnam, Anne |ajankohta =14.6.2002 }}
*[http://www.omj.fi/2011/08/saveltaja-aho-kertoo-pyorteita-baletista/ Säveltäjä Kalevi Aho kertoo ''Pyörteitä''-baletin historiasta.]
*[http://www.fimic.fi/fimic/Aho+Kalevi Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Aho-sivut.]
*{{Äänitearkisto|sävellys|Aho+Kalevi+Ensio}}
*[httphttps://wwwcore.tieteessatapahtuumusicfinland.fi/997composers/kalevi-aho.htm Kalevi Aho kertooMusic 1900-luvunFinlandin taidemusiikinsivulla] suuntaviivoista.]{{en}}
* Salmela, Henna: [http://www.fennicagehrman.fi/fileadmin/tiedostot/highlights/Hl_1_2009_Kalevi_Aho.pdf The man behind the music.] ''Highlights''-lehti 1/2009. {{en}}
 
6 793

muokkausta