Ero sivun ”Oslo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkkien muotoa ja toimivuustarkastus
kh, verkkoviitemallineita, vaihdettu vanhentuneita linkkejä uusiin
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee Norjan pääkaupunkia. Muita merkityksiä on lueteltu [[Oslo (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Kaupunki2
| virallinen_nimi = Oslo
Rivi 42:
| johtajan_nimi4 =
| perustettu_nimeke = Perustettu
| perustettu_päivämäärä = Ennenennen vuotta 1000
| perustettu_nimeke2 =
| perustettu_päivämäärä2 =
Rivi 79:
| huomautukset =
}}
'''Oslo''' on [[Norja]]n [[pääkaupunki]]<ref>{{Verkkoviite | julkaisija=Norja.fi|Osoite = http://www.norja.fi/News_and_events/Lasten-Norja/Norja---Tietoa-valtiosta/#.WD8VdpLSGRs | Nimeke = TietojaTietoa valtiosta | Tekijä = | Ajankohta = 13.12.2009 | Julkaisu = Lasten Norja | Viitattu = 304.1112.2016 }}</ref> ja suurin kaupunki. Se on Norjan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurillinen keskus, vaikka valtaa on yritetty hajauttaa myös muualle maahan. Oslossa on 647&nbsp;676 asukasta (2015), joista 28,5&nbsp;%prosenttia on ulkomaalaisia.<ref>{{Verkkoviite | julkaisija=|kieli={{no}}|Osoite = http://www.ssb.no/a/kortnavn/innvbef/tab-2012-04-26-10.html | Nimeke = Innvandrere og norskfødte med innvandrerforeldre, etter landbakgrunn | Tekijä = | Ajankohta = 2012 | Julkaisu = Statistisk Sentralbyrå | Viitattu = 30.11.2016 }}</ref> Oslo muodostaa yksinään samannimisen [[Norjan läänit|läänin eli fylken]]. Vuonna 2013 konsulttiyritys ECA International listasi Oslon maailman kalleimmaksi kaupungiksi.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=Yle Uutiset| Osoite =http://yle.fi/uutiset/helsinki_on_maailman_20_kallein/6679549 | Nimeke = Helsinki on maailman 20. kallein| Tekijä = | Ajankohta =8.6.2013 | Julkaisija =Yle Uutiset | Viitattu = 27.6.2013 }}</ref> Kaupungin nimi oli vuosina 1624−18771624–1877 '''Christiania''' ja vuosina 1877/1897−19241897–1924 '''Kristiania'''.<ref name="britannica:0">{{Verkkoviite|osoite=https://global.britannica.com/place/Oslo|nimeke=Oslo|julkaisu=Encyclopædia Britannica|julkaisija=|viitattu=4.12.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref>
 
==Historia==
[[Tiedosto:Christiania Norway in 1814 by MK Tholstrup.jpg|left|thumb|200px|Kristiania<br />(Margrethe Kristine Tholstrup 1814).]]
Norjan kuningassaagan mukaan [[Harald Ankara]] perusti Oslon noin vuonna 1050.<ref name=":0" /> Melko tuoreet [[arkeologia|arkeologiset]] tutkimukset ovat paljastaneet ennen vuotta 1000 peräisin olevia kristittyjen hautoja, ja niinpä Oslo juhli tuhatvuotista olemassaoloaan vuonna 2000<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Bering, Bjørn|Otsikko=Oslo i tusen år|Lopetusmerkki=|Selite=|Julkaisu=TOBIAS|Ajankohta=2000|Vuosikerta=|Numero=1|Sivut=3–6|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Oslo byarkiv|Tunniste=ISSN 0804-2454|Pmid=|Doi=|Issn=|www=http://www.byarkivet.oslo.kommune.no/OBA/tobias/pdf_arkiv/Tob2000-1.PDF|www-teksti=|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=9.9.2013|Kieli={{no}}}}</ref>. Osloa alettiin pitää pääkaupunkina kuningas [[Haakon V Maununpoika|Haakon V Maununpojan]] hallitsijakaudella vuosina 1299–1319<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://bysiden.no/sted/Oslo/places/info/|nimeke=Fakta om Oslo|julkaisu=|julkaisupaikka=|julkaisija=Byguiden.no|viitattu=10.9.2013|tekijä=|ajankohta=|kieli={{no}}|tiedostomuoto=|selite=}}
Norjan kuningassaagan mukaan [[Harald Ankara]] perusti Oslon noin vuonna 1050<ref name="britannica">
{{Verkkoviite
| osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/433963/Oslo | nimeke = Oslo | tekijä =
| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Encyclopædia Britannica
| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija
| viitattu = 9.9.2013 | kieli = {{en}} }}
</ref>. Melko tuoreet [[arkeologia|arkeologiset]] tutkimukset ovat paljastaneet ennen vuotta 1000 peräisin olevia kristittyjen hautoja, ja niinpä Oslo juhli tuhatvuotista olemassaoloaan vuonna 2000<ref>{{Lehtiviite
| Tekijä = Bering, Bjørn | Otsikko = Oslo i tusen år | Julkaisu = TOBIAS
| Ajankohta = 2000 | Vuosikerta = | Numero =1
| Sivut =3-6 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oslo byarkiv
| Selite = | Tunniste =ISSN 0804-2454 | Pmid =
| Doi = | Issn = | www =http://www.byarkivet.oslo.kommune.no/OBA/tobias/pdf_arkiv/Tob2000-1.PDF
| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 9.9.2013
| Kieli = {{no}} | Lopetusmerkki = }}</ref>. Osloa alettiin pitää pääkaupunkina kuningas [[Haakon V Maununpoika|Haakon V Maununpojan]] hallitsijakaudella 1299–1319<ref>
{{Verkkoviite
| osoite = http://bysiden.no/sted/Oslo/places/info/ | nimeke = Fakta om Oslo | tekijä =
| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Byguiden.no
| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =
| viitattu = 10.9.2013 | kieli = {{no}} }}
</ref>. Vuonna 1387 Norjan kuningassuvun päätyttyä maa joutui heikommaksi osapuoleksi [[Tanska]]n kanssa muodostetussa unionissa, ja Oslon asema heikkeni Tanskan vallan hallintokeskukseksi.
 
Kaupunki tuhoutui tulipalossa vuonna 1624, minkä jälkeen sen perusti kuningas [[Kristian IV]] uudelleen hieman eri paikalle lähemmäs [[Akershusin linna]]a.<ref name="britannica:0" />. Kaupunki sai nimekseen Christiania (myöhemmin Kristiania)<ref name="britannica:0" />. [[Oslon yliopisto|Yliopisto]] perustettiin kaupunkiin vasta vuonna 1811,<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.uio.no/english/about/facts/uio-in-brief/index.html|nimeke=UiO in brief|julkaisu=University of Oslo|julkaisupaikka=|julkaisija=|viitattu=10.9.2013|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}|tiedostomuoto=|selite=}}
</ref>, ja tällöin kaupunki oli jo kehittymässä uudelleen Norjan keskukseksi. Kolme vuotta myöhemmin liitto Tanskan kanssa päättyi, Norja siirtyi [[Ruotsi-Norja|unioniin Ruotsin kanssa]], ja Kristianiasta tuli uudelleen pääkaupunki. Yliopiston lisäksi kaupunkiin rakennettiin 1800-luvulla useita tärkeitä rakennuksia, kuten Kuninkaallinen[[Oslon palatsikuninkaallinen linna|kuninkaallinen linna]] (1825–1848) sekä parlamenttitalo (1861–1866). Kaupungin väkiluku moninkertaistui vuosisadan kuluessa, ja vielä yli kaksinkertaistui 1900-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin takaisin Osloksi vuonna 1925<ref name="britannica:0" />. Oslossa pidettiin [[Talviolympialaiset 1952|talviolympialaiset]] vuonna 1952.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2009/08/oslon-talviolympialaiset-1952.html | Nimeke = Oslon talviolympialaiset 1952 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 24.8.2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 12.6.2014 | Kieli = }}</ref>
{{Verkkoviite
| osoite = http://www.uio.no/english/about/facts/uio-in-brief/index.html | nimeke = UiO in brief | tekijä =
| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = www.uio.no
| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =
| viitattu = 10.9.2013 | kieli = {{en}} }}
</ref>, ja tällöin kaupunki oli jo kehittymässä uudelleen Norjan keskukseksi. Kolme vuotta myöhemmin liitto Tanskan kanssa päättyi, Norja siirtyi [[Ruotsi-Norja|unioniin Ruotsin kanssa]], ja Kristianiasta tuli uudelleen pääkaupunki. Yliopiston lisäksi kaupunkiin rakennettiin 1800-luvulla useita tärkeitä rakennuksia, kuten Kuninkaallinen palatsi (1825–1848) sekä parlamenttitalo (1861–1866). Kaupungin väkiluku moninkertaistui vuosisadan kuluessa, ja vielä yli kaksinkertaistui 1900-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin takaisin Osloksi vuonna 1925<ref name="britannica" />. Oslossa pidettiin [[talviolympialaiset]] vuonna 1952.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2009/08/oslon-talviolympialaiset-1952.html | Nimeke = Oslon talviolympialaiset 1952 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 12.6.2014 | Kieli = }}</ref>
 
Osloa ravisteli 23. lokakuuta 1904 eräs Norjan historian voimakkaimmista tunnetuista [[maanjäristys|maanjäristyksistä]], jonka voimaskkuus oli 5,4 [[Richterin asteikko|Richterin asteikolla]].<ref>{{Lehtiviite | Mäntyniemi, Päivi et al. | Otsikko =State-of-the-art of historical earthquake research in Fennoscandia and the Baltic Republics | Julkaisu =Annals of Geophysics (Annali di Geofisica) | Ajankohta =2004 | Vuosikerta =47 | Numero =2/3, April/June | Sivut =611–619 | Julkaisupaikka =Roma | Julkaisija =Istituto Nazionale di Geofisica e Vulcanologia | Tunniste ={{ISSN|1593-5213}} | www =http://www.earth-prints.org/bitstream/2122/785/1/23Mantyniemi.pdf | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 20.12.2007}}</ref>
 
Oslossa ja [[Utøya]]n saarella lähellä pääkaupunkia sattui heinäkuussa 2011 [[Norjan iskut 2011|kaksi terrori-iskua]], joissa kuoli yhteensä 77 ihmistä.<ref>
{{Verkkoviite
| osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/1784543/Oslo-and-Utoya-attacks-of-2011 | nimeke = Oslo and Utøya attacks of 2011 | tekijä =
Rivi 120 ⟶ 97:
| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija
| viitattu = 9.9.2013 | kieli = {{en}} }}
</ref>.
 
== Maantiede ja ilmasto ==
Rivi 127 ⟶ 104:
[[Tiedosto:Oslo Karl Johans Gate-1.jpg|thumb|200px|Karl Johans Gate. Taustalla kuninkaallinen linna.]]
[[Tiedosto:Stortinget, Oslo, Norway.jpg|thumb|200px|Norjan parlamentti [[Suurkäräjät|Stortinget]].]]
Oslo sijaitsee Etelä-Norjassa [[Oslonvuono]]n ({{k-no|Oslofjorden}}) pohjoispäässä. Kaupunkia vastapäätä sijaitseva Bygdøynniemi jakaa vuonon miltei kahtia. Toisella puolella kohoavat vehreät kukkulat ja vuoret (korkein kohta Kirkeberget 629 metriä, joka tunnetaan myös nimillä Kjerkeberget ja Kyrkjeberget). 343 järvestä suurin, Maridalsvannet, toimii asukkaiden juomaveden lähteenä. Saaria on kaupungin alueella 40. Kaupungin halki virtaa [[Akerselva|Akerselvajoki]].<ref name="MTV">[http://www.mtv3.fi/matkailu/ulkomaat/artikkeli.shtml/538235/luonnonlaheinen-kaupunkiloma-oslossa Luonnonläheinen kaupunkiloma Oslossa] MTV3.fi. 2007. {{Vanhentunut linkki}}</ref>
 
Oslon keskusta sijaitsee lähellä rantaa, kahden sataman välissä. Pääkadun nimi on Karl Johans gate, arkikielessä Karl Johan. Rannan Aker Brygge on kesällä suosittua aluetta, jossa on rantaravintoloita ja kauppoja.<ref>[{{Verkkoviite|osoite=http://www.visitoslo.com/en/city-centre-aker-brygge.58718.en.html City Centre&mdash;product/?TLp=282572|nimeke=Aker Brygge] wharf|julkaisu=Visit Oslo|julkaisija=|viitattu=4.12.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref> Keskustasta itään on [[Grünerløkka]]n kaupunginosa, joka on kunnostettu nuhjuisesta laitakaupungista trendikkääksi iltaelämän keskukseksi.<ref>[{{Verkkoviite|osoite=http://www.visitoslo.com/en/grunerloekkaactivities-groenland.58720.en.html and-attractions/boroughs/grunerlokka/|nimeke=Grünerløkka / Grønland] |julkaisu=Visit Oslo|julkaisija=|viitattu=4.12.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref>
 
Esikaupunkialue ulottuu ympäröivään Osloregioneen, ja pääkaupunkialueen kokonaisväkiluku on yli 1&nbsp;546 706 asukasta. Pinta-ala on 454&nbsp;km²neliökilometriä ja väestötiheys 1&nbsp;332 asukasta neliökilometrillä. Kaupunki on siis melko harvaan asuttu verrattuna moniin muihin [[Eurooppa|Euroopan]] pääkaupunkeihin.{{Lähde}}<br clear=left />
<br clear=left />
 
{{Ilmastotaulukko
Rivi 254 ⟶ 230:
== Liikenne ==
[[Tiedosto:Oslo port.jpg|thumb|200px|Oslon satama.]]
Oslon varsinainen lentoasema [[Gardermoenin lentoasema|Gardermoen]] sijaitsee 45 kmkilometrin päässä kaupungin pohjoispuolella. Osloon voi kulkea myös kahden muun lentoaseman, Sandefjord Torpin ja Moss Ryggen kautta. Oslon keskusasema ja linja-autoasema sijaitsevat kaupungin keskustassa.<ref>[{{Verkkoviite|osoite=http://www.visitoslo.com/en/transport.49112.en.html /|nimeke=Transport] |julkaisu=Visit Oslo|julkaisija=|viitattu=4.12.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref> [[Oslon satama]]an on matkustajalauttaliikennettä Saksasta ja Tanskasta.<ref>{{Verkkoviite | julkaisija=|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}|Osoite = http://www.visitoslo.com/en/transport/to-oslo/ferry/ | Nimeke = Ferries to Oslo | Julkaisu = Visit Oslo | Viitattu = 30.11.2016}}</ref>
 
Oslossa toimii kuusilinjainen [[Oslon metro|metro]], joka muodostaa paikallisliikenteen rungon. Lisäksi Oslossa on kuusi raitiovaunulinjaa, lähijunia sekä busseja.
Rivi 260 ⟶ 236:
==Urheilu==
[[Tiedosto:Holmenkollbakken 14 march 2010.JPG|thumb|200px|[[Holmenkollbakken]]]]
Oslossa järjestettiin [[talviolympialaiset 1952]],. kaupunkiKaupunki aikoi hakea myös [[talviolympialaiset 2022|talviolympialaisia 2022]]., mutta Hakuhaku vedettiin kuitenkin poliittisen tuen puutteen takia pois,<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://time.com/3462070/olympics-winter-2022/|nimeke=Why Nobody Wants to Host the 2022 Winter Olympics|julkaisu=Time|julkaisija=|viitattu=4.12.2016|tekijä=|ajankohta=3.10.2014|kieli={{en}}}}</ref> ja kisat itselleen sai [[Peking]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.gamesbidspri.comorg/engstories/winter_olympic_bids2015-07-31/future_winter_bids/1216136671.htmlwhy-norway-glad-its-not-hosting-2022-olympics|nimeke=Why Norway is glad it’s NOT hosting the 2022 Olympics|julkaisu=Public Radio International|julkaisija=|viitattu=4.12.2016|tekijä=|ajankohta=31.7.2015|kieli={{404en}}}}</ref> Oslosta tulee urheilun yleisseura [[Vålerengens IF]], joka pelaa jalkapallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja jääkiekossa Norjan pääsarjatasolla. Jalkapalloa pääsarjassa pelaavat oslolaisista seuroista lisäksi [[Stabæk IF]] ja [[Lillestrøm SK]]. Jääkiekon pääsarjassa pelaa Vålerengan ohella [[Furuset Ishockey|Furuset I.F.]]
 
[[Holmenkollen]]in hiihtokeskus on suosittu matkailunähtävyys, joka tunnetaan [[Holmenkollenin kisathiihtofestivaalit|Holmenkollenin kisoista]]. Lisäksi stadionilla on järjestetty myös useat maailmanmestaruuskilpailut, viimeksi vuonna [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2011|2011]]. [[Bislett stadion]] oli ennen Norjan pikaluistelun keskus. Kesäisin sillä järjestetään yleisurheilu- ja jalkapallotapahtumia. Tryvannissa on laskettelukeskus ja Korketrekkerenissä kelkkailurata. [[Ullevaal Stadion]]illa maan [[Norjan jalkapallomaajoukkue|jalkapallomaajoukkue]] pelaa kotiottelunsa.
 
== Väestö ==
Suurimmat ulkomaalaisryhmät Oslossa vuonna 2012 olivat pakistanilaiset (22&nbsp;034), ruotsalaiset (13&nbsp;665), somalialaiset (12&nbsp;779) ja puolalaiset (12&nbsp;180).<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ssb.no/a/english/kortnavn/innvbef_en/tab-2012-04-26-10-en.html| Nimeke =Immigrants and Norwegian-born to immigrant parents by country of birth1,(the 20 largest groups). Selected municipalities.1 January 2012 | Julkaisu = Statistisk Sentralbyrå| Ajankohta = 1.1.2012 Viitattu = 18.11.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> Väkiluku kasvaa ennätysmäisen nopeaa 1,7&nbsp;%prosentin vuosivauhtia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ssb.no/befolkning/statistikker/folkemengde/aar/2013-03-13?fane=tabell&sort=nummer&tabell=100883| Nimeke =Folkemengd etter alder, kjønn, sivilstand og statsborgarskap, 1. januar 2013| Julkaisu = Statistisk Sentralbyrå| Ajankohta = 13.3.2013| Viitattu = 13.4.2013| Kieli = {{no}}}}</ref> Muualta kuin länsimaista saapuneita on Oslossa 14,3 %prosenttia sen väestöstä.<ref>http://www.aftenposten.no/english/local/article190268.ece {{404}}</ref>
 
=== Väestönkehitys ===
Rivi 288 ⟶ 264:
{{bar pixel|2011|#0099FF|452||599 230}}
{{bar pixel|2014|#0099FF|479||634 463}}
|caption = Lähde: Statistisk sentralbyrå (SSB).<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ssb.no/befolkning/statistikker/folkendrkv | Nimeke =Befolkningsendringer i kommunene, 1951-20131951–2013 | Ajankohta =21.3.2013 | Julkaisija =Statistisk sentralbyr | Viitattu =18.11.2014 | Kieli ={{no}} }}</ref>
}}
 
Rivi 294 ⟶ 270:
* [[Akershusin linna]]
* [[Holmenkollen]]
* Kaupungintalo ([[AlfredNobelin Nobelrauhanpalkinto|Nobelin]] rauhanpalkinnon]] seremonian pitopaikka)
* [[Kon-Tiki]] -museo
* [[Edvard Munch|Munch]]-museo
* [[Norjan kansallismuseo]]
Rivi 302 ⟶ 278:
* [[Oslon tuomiokirkko]]
* [[Vigelandin puisto]]
* [[Oslon viikinkilaivamuseo|Viikinkilaivamuseo]]
<gallery widths="200px" heights="150px">
Kuva:14-09-02-oslo-RalfR-370.jpg|[[Akershusin linna]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Oslo