Ero sivun ”Formaali ajattelu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{OIKEA OTSIKKO: FORMAALI AJATTELU!!korjattava|ei lähteitä; puutteellinen määritelmä; epäselvää kuvailua; fiilispohjaisia heittoja "viisauden" koostumisesta; ym}}
'''Formaali''' eli muodollinen '''ajattelu''' tarkoittaa kykyä ajatella loogisesti ja abstraktisesti (Inhelder & Piaget, 1958).
[[Jean Piaget]] ja Bärbel Inhelder esittivät, että lapsi tulee formaalien operaatioiden kaudelle noin 11-12 vuotiaana, murrosiässä. Nuori käyttää ajattelussaan symboleja ja vaihtaa ne uusiin luodessaan käsitejärjestelmiä. Tällöin nuori pystyy myös hypoteettis-deduktiiviseen päättelyyn eli soveltamaan sääntöjä yksittäisiin tapauksiin.Formaali ajattelu on Piaget'n kehitysteorian korkeon vaihe. Sen aikana ajattelu kehittyy käsitteelliseksi, hypoteettiseksi, ja siinä sovelletaan erilaisia logiikan päättelysääntöjä. Skeemat eli toimintarakenteet muodostavat ajattelun kokonaisrakenteen, formaalin struktuurin. Skeemoja on useammanlaisia, mm. perustava skeema on muuttujien eristäminen ja kontrollointi. Korkeatasoisessa formaalissa ajattelussa kyetään esimerkiksi luomaan kokeellinen asetelma jonkun tekijän vaikutuksen ymmärtämiseksi. Piaget ja Inheöder (1958) käyttivät luonnontieteellisiä tehtäviä, kuten heiluria, formaalin ajattelun mittaamiseen.
 
Suomessa formaalin ajattelun tutkimusta ovat tehneet Hautamäki (1984) ja Seppälä (2013) (vrt. Kallio, 2011). Näissä tutkimuksissa on todettu, että formaali ajattelu ei ole Suomessa kaikilla esiintyvä kehitysvaihe nuorilla eikä edes korkeakouluopiskelijoilla. Korkeimmillaan noin 2/3 korkeakouluopiskelijoista hallitsee tämän ajattelumuodon (Seppälä, 2013). Tulokset vahvistavat kansainvälisiä havaintoja siitä, että Piaget oli ylioptimistinen siinä, että hän oletti formaalin ajattelun olen universaali kaikkien nuorten ja aikuisten hallitsema taito.
Suomessa formaalin ajattelun tutkimusta ovat tehneet Hautamäki (1984) ja Seppälä (2013) (vrt. Kallio, 2011).
 
Formaalin ajattelun jäleisenä uutena kehitysvaiheena on pidetty postformaalia ajattelua, mutta tätä ei pidetä yleisesti hyväksyttynä kehitysvaiheena. Tällaiseen"postformaaliin ajatteluun" katsotaan sisältyväksi relativistinen (suhteellinen) ja dialektinen (ristiitoja yhdistävä) ajattelu (Kallio, 2016). Tutkimuksessa on väitetty (Kallio, emt.) että ristiriitoja ratkaiseva ajattelu on osa viisautta <ref>{{cite web|last=Vervaeke|first=John|title=The Cognitive Science of Wisdom|url=https://www.youtube.com/watch?v=ti4Kj8TcEgk|publisher=Mind Matters Conference|accessdate=13 April 2013}}</ref>, tosin viisauteen ilmiönä sisältyy myös laajemmin personallisuuteen, tunteisiin ja eettiseen arviointiin liittyviä piirteitä.