Ero sivun ”Haupitsi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muutettu epämääräinen "..kaksi kertaa painavampi, kuin.." -ilmaisu täsmälliseen muotoon |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) kh |
||
Rivi 4:
'''Haupitsi''' on [[kenttätykistö|kenttätykki]], jonka putken pituus on 15–25 [[kaliiperi]]nmittaa. Putkipituuden suhteen haupitsi sijoittuu [[mörssäri]]n ja [[kanuuna]]n väliin.
Haupitsit oli mahdollista rakentaa suhteellisen kevyiksi, sillä putken lyhyyden takia niissä ei ollut mielekästä käyttää suuria ruutipanoksia. Pieni ruutipanos johti maltilliseen rekyyliin, joka ei asettanut erityisen suuria lujuusvaatimuksia aseen lavetille. Kanuunoissa, joilla tavoiteltiin suurta kantamaa, oli oltava suuret ruutipanokset ja pitkä putki, jotta suuren ruutimäärän palamisen tuottama energia voitiin tehokkaasti hyödyntää. Pitkä putki oli huomattavan painava, ja sen peräytyminen suuren ruutipanoksen työntämänä asetti lavetille ja joustolaitteelle erittäin suuret vaatimukset. Tästä syystä myös kanuunoiden lavetit olivat huomattavan raskastekoisia. Pelkkä kanuunan lavetti saattoi
Suhteellisen keveyden lisäksi haupitsi oli kanuunaa halvempi ja maastokelpoisempi. Haupitsi asetti myös huomattavasti pienemmät vaatimukset vetokalustolle, ja ne olivat usein hevosvetoisia. Kanuunalla puolestaan oli huomattavasti pidempi kantama.
Rivi 14:
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana yleisimpiä olivat saksalainen 10,5 cm le. FH 18 (Leichtes Feldhaubitze 18) ja neuvostoliittolainen 122 mm haupitsi M1938.
Nykyään pienemmistä kaliipereista on luovuttu raskaan 120 mm:n kranaatinheittimistön kehittyessä, ja yleisimmät kenttätykit ovat 155 mm länsimaissa ja 152 mm (6 tuumaa) Venäjällä.
== Suomen puolustusvoimien haupitseja ==
|