Versio 11. lokakuuta 2016 kello 10.50 muokkaa IA (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 65 213 muokkausta p Käyttäjän 194.100.27.19 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon. Merkkaus: rv ← Vanhempi muutos		Versio 2. joulukuuta 2016 kello 23.50 muokkaa kumoa Lentokonefani (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, byrokraatit, seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 46 979 muokkausta Uuo -> Og Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Jalokaasut''' ovat [[alkuaine]]ita, joilla on uloimmalla [[Elektronikuori\|elektronikuorellaan]] täysi [[Oktetti (kemia)\|oktetti]] pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi [[elektroni]]a. Elektronirakenteensa vuoksi ne eivät osallistu helposti [[kemiallinen reaktio\|kemiallisiin reaktioihin]]. [[jaksollinen järjestelmä\|Jaksollisessa järjestelmässä]] jalokaasut muodostavat ryhmän 18 ([[Pääryhmä (kemia)\|pääryhmä]] VIII), ja ne ovat taulukon äärimmäisessä oikeanpuoleisessa sarakkeessa. Jalokaasut ovat [[helium]], [[neon]], [[argon]], [[krypton]], [[ksenon]], [[radon]], ja keinotekoinen [[~~ununoktium~~oganesson]]. ==Kemialliset ominaisuudet== Yleisesti ottaen jalokaasut eivät reagoi kemiallisesti mitenkään. Yhtäkään helium- tai neonyhdistettä ei ole kyetty valmistamaan, mutta [[jalokaasuyhdiste]]itä on pystytty saamaan aikaan raskaammilla jalokaasuilla: krypton, argon, ksenon ja radon, joiden ylemmät orbitaalit voivat luovuttaa elektroneja. Esimerkkinä on valmistettu ksenonin [[Fluoridi\|fluorideja]] XeF<sub>2</sub>, XeF<sub>4</sub> ja XeF<sub>6</sub>. Näissä [[fluori]] toimii hapettimena eli ksenon on osittain positiivisesti varautunut. Ksenonfluoridit ovat äärimmäisen voimakkaita [[räjähde\|räjähteitä]]; eräässä kokeessa 50 milligrammaa sai aikaan reiän kahden senttimetrin paksuiseen teräsastiaan.{{lähde}} Ryhmän 18 viimeistä alkuainetta numero 118 ([[~~ununoktium~~oganesson]]) pystyttiin valmistamaan kolmen atomin verran vuonna [[2006]]. Kaikki aineen [[Isotooppi\|isotoopit]] ovat radioaktiivisia muutamien millisekuntien [[Puoliintumisaika\|puoliintumisajalla]]. ~~Ununoktium~~Oganesson on todennäköisesti reaktiivisempi kuin muut jalokaasut; sen arvellaan pystyvän muodostamaan esimerkiksi pysyviä [[oksidi\|oksideja]]. Jalokaasuilla on erittäin matalat sulamis- ja kiehumispisteet. Myös ryhmän raskaimmat aineet ovat normaaliolosuhteissa yksiatomisia kaasuja.

Ero sivun ”Jalokaasut” versioiden välillä