Avaa päävalikko

Muutokset

|}
 
Ensimmäinen maailmansota oli ajanut [[Venäjä]]n epäjärjestykseen vuosina 1915–1916 ja osaltaan aiheutti tsaarin kukistumisen. Tsaaria vastustava oppositio voimistui sodan edetessä ja 1916 alkoi näkyä puute Pietarissa, jossa lopulta puhkesi leipämellakoita. MaaliskuunHelmikuun vallankumous ajoi keisari Nikolai II:n luopumaan vallasta 15. maaliskuuta 1917 ja hänen veljensä [[Mikael Aleksandrovitš]] torjui kruunun seuraavana päivänä, jonka jälkeen Nikolai suljettiin kesäasunnolleen [[Tsarskoje Selo]]on.
 
[[Nikolai II|Nikolai II:n]] hallitsijana jo hajottaman [[Venäjän keisarikunnan neljäs valtakunnanduuma|Venäjän keisarikunnan neljännen valtakunnanduuma]]n muodostama [[Valtakunnanduuman väliaikainen komitea|duuman ottiväliaikainen [[tsaarikomitea]]n otti itselleen tsaarin vallan. VäliaikaisenSuuriruhtinas komiteanMikael luottamusilmoitti oli16. väliaikaisenmaaliskuuta hallituksenantamassaan toiminnanmanifestissa pohjaluovuttavansa ylimmän vallan edelleen väliaikaiselle hallitukselle. SenVäliaikaisen hallituksen syntytavan perustuslaillisuus oli kyseenalainen, koska Nikolai hajottioli jo hajottanut duuman joja ennensekä vallastakruunun poistumistaan,luovuttaminen Nikolailta Mikaelilla että vallansiirto Mikaelilta väliaikaiselle hallitukselle rikkoivat virallista kruununperimysjärjestystä. muttaUlkovallat ulkovallatkuitenkin tunnustivat väliaikaisen hallituksen pian Venäjän lailliseksi hallitukseksi.
 
Hallitusta johtanut pääministeri oli samalla valtionpäämies. Näin Venäjästä tuli käytännössä parlamentaarinen maa, vaikka se oli teoriassa monarkia, jossa tsaarin valtaa käytti pääministeri. Pääministeriksi tuli ensin ruhtinas [[Georgi Lvov]]. Ruhtinas Lvovin johtaman hallituksen näkyvimmät jäsenet olivat perustuslaillisdemokraattinen (kadetti) ulkoministeri [[Pavel Miljukov]] ja sosialistivallankumouksellinen (eserrä) oikeusministeri [[AlexandrAleksandr Kerenski]], jota sanottiin hallituksen todelliseksi pääministeriksi. Kadettien vahvan aseman vuoksi väliaikainen hallitus oli alkuun lähinnä liberaali ja keskusta-oikeistolainen, mutta toukokuussa ulkoministeri Miljukovin eron yhteydessä sitä täydennettiin vasemmistolaisilla poliitikoilla ja sotaministeriksi siirtyneen Kerenskin asema hallituksen sisällä alkoi vahvistua. Väliaikaisen hallituksen kanssa vallasta kilpaili [[Pietarin neuvosto]].
 
Välikaista hallitusta ei oltu tarkoitettu pysyväksi. Edelleen jatkuvan [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] vuoksi ei kyetty järjestämään vaaleja eikä kutsumaan heti koolle [[Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous|perustuslakia säätävää kansalliskokousta]], mutta sellainen oli tarkoitus järjestää marraskuussa 1917. Demokraattisesti valittavan perustuslakia säätävän kokouksen oli määrä päättää Venäjän tulevasta hallitusmuodosta ja asettaa uusi hallitus.