Ero sivun ”Georgian historia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Botti poisti linkin tiedostoon Red_Army_in_Tiflis_Feb_25_1921.jpg, koska käyttäjä Jcb on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: Missing source as of 22 August 2016 - Using VisualFileChange.. |
→Georgia Neuvostoliitossa 1921–1990: lis Tbilisin mielenos 1956 |
||
Rivi 23:
==Georgia Neuvostoliitossa 1921–1990==
Georgia pakotettiin liittymään ''Transkaukasian neuvostotasavaltaan'', johon kuuluivat [[Armenia]], Georgia ja [[Azerbaidžan]]. Neuvostohallinto erotti maasta useita historiallisia alueita [[Turkki|Turkille]] ([[Tao-Klardžeti]]), Armenialle ([[Lore]]n alue), Azerbaidžanille ([[Hereti]]/[[Saingilo]]) ja Venäjälle (osa Mustanmeren rannikkoa). Neuvostovalta oli julmaa: noin 50 000 ihmistä teloitettiin 1921–1924 ja yli 150 000 tapettiin Stalinin ja hänen salaisen poliisin georgialaisen päällikön [[Lavrenti Berija]]n puhdistuksissa 1935–1938, 1942 ja 1945–1951. Vuonna 1936 Kaukasian neuvostotasavalta hajotettiin ja Georgia muodosti [[Gruusian sosialistinen neuvostotasavalta|Gruusian sosialistisen neuvostotasavallan]].
Rivi 32 ⟶ 29:
[[File:Georgian soviet republic1922.png|thumb|250px|right]]
[[File:Georgian soviet republic1957 1991.png|thumb|250px|right]]
1950-luvun puolivälin hallinnon hajauttamisohjelma antoi pian Georgian kommunistiselle puolueelle mahdollisuuden rakentaa omaa valtakeskittymäänsä. Kukoistava harmaa kapitalistinen talous syntyi kommunistisen valtiontalouden rinnalle, ja Georgiasta tuli yksi menestyneimmistä neuvostotasavalloista. Toisaalta myös [[korruptio]] lisääntyi voimakkaasti. Vaikka se oli tavallista myös muualla Neuvostoliitossa, korruptiosta tuli Georgiassa niin yleistä, että siitä tuli ongelma Moskovan viranomaisille. Maan
Georgialaisten nationalismi voimistui erityisesti sen vuoksi, että georgialaissyntyinen [[Josif Stalin]] joutui kuolemansa jälkeen Neuvostoliitossa epäsuosioon. Niinpä [[Nikita Hruštšov|Nikita Hruštšovin]] pidettyä vuonna 1956 Stalinia arvostelevan puheen nousi [[Tbilisin mielenosoitukset 1956|Tbilisissä mielenosoituksia]], jotka neuvostoarmeija tukahdutti verisesti. Neuvostoliitto ja georgialainen nationalismi törmäsivät 1978 kun Moskova määräsi [[Georgian kieli|georgian kielen]] virallisen aseman maassa uudelleen harkittavaksi. Jättimäiset [[Georgian vuoden 1978 mielenosoitukset|katumielenosoitukset 14. huhtikuuta 1978]] pakottivat keskushallinnon olemaan puuttumatta kielen asemaan, ja 14:nnestä huhtikuuta tehtiin georgian kielen päivä.
Kun Ševardnadze nimitettiin Neuvostoliiton ulkoministeriksi 1985, hänet korvasi Georgiassa [[Džumber Patiašvili]], joka oli konservatiivi ja pärjäsi huonosti [[perestroika]]n asettamien haasteiden kanssa. 1980-luvun lopulla oli enenevässä määrin yhteenottoja kommunististen viranomaisten, georgialaisen nationalistisen liikkeen ja vähemmistöjen asuttamien alueiden separatistien (erityisesti [[Etelä-Ossetia]]) välillä. 9. huhtikuuta 1989 neuvostojoukot [[huhtikuun 9. päivän tragedia|tukahduttivat rauhanomaisen mielenosoituksen]] Tbilisissä – 20 georgialaista kuoli ja satoja haavoittui tai myrkyttyi. Tapahtuma radikalisoi Georgian politiikkaa, mikä pani jopa monet kommunistit pitämään itsenäisyyttä varteenotettavana vaihtoehtona.
| |||