Ero sivun ”Jekaterina Daškova” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Shakko (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:E. Vorontsova-Dashkova by Dm. Levitsky (1784, Hillwood).jpg|thumb|175px|[[Dmitri Levitski]]n maalaama Jekaterina Daškovan muotokuva vuodelta 1784.]]
'''Jekaterina Romanovna Daškova''' ({{k-ru|Екатери́на Рома́новна Да́шкова}}, omaa sukua '''Vorontsova''', Во́ронцова; [[28. maaliskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 17. maaliskuuta)</small> [[1743]] tai [[1744]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] – [[16. tammikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 4)</small> [[1810]] [[Moskova]]) oli [[Venäjä|venäläinen]] [[ruhtinas|ruhtinatar]] ja kulttuurivaikuttajakulttuuri- ja tiedevaikuttaja. Hän välitti eurooppalaista valitusajattelua ja tieteitä Venäjälle ja esitteli ulkomaan vuosinaan venäläistä kulttuuria Euroopassa. Hän toimi 11 vuoden ajan [[Venäjän tiedeakatemia|Pietarin tiedeakatemian]] johtana.
 
==Lapsuus ja nuoruus Pietarissa==
Jekaterina Daškova syntyi [[kreivi]] Roman Vorontsovin perheeseen. Lapsuutensa hän vietti setänsä, valtionkansleri [[Mihail Illarionovitš Vorontsov|Mihail Vorontsovin]] kodissa.<ref name="BSE">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 7 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1972 | Sivu = 564 | Tunniste = }}</ref> Nuoruudessaan hän oli suuriruhtinatar Jekaterina Aleksejevnan, tulevan keisarinna [[Katariina II|Katariina II:n]] läheinen ystävä. Vuonna 1762 Daškova osallistui Katariina II:n valtaan nostaneeseen palatsivallankumoukseen, mutta joutui pian epäsuosioon.<ref name="Sankt-Peterburg-Petrograd-Leningrad">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravočnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1992 | Sivu = 173 | Tunniste = ISBN 5-85270-037-1}}</ref> Vuodesta 1769 lähtien Daškova asui ulkomailla, missä hän tapasi tunnettuja poliitikkoja, kirjailijoita ja tiedemiehiä kuten [[Adam Smith]], [[Voltaire]] ja [[Diderot]].<ref name="BSE" />
Jekaterina Daškova syntyi vaikutusvaltaiseen, hovia lähellä olevaan Vorontsovin aatelissukuun. Hän menetti äitinsä varhain, eikä hänen isänsä kreivi Roman Vorontsov ollut kiinnostunut lapsistaan. Hän kasvoi setänsä, keisarinna Elisabetin korkeimman virkamiehen [[Mihail Illarionovitš Vorontsov|Mihail Vorontsovin]] kodissa, mahtipontisessa palatsissa Sadovajakadulla Pietarissa.<ref name="BSE">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 7 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1972 | Sivu = 564 | Tunniste = }}</ref>
 
Jekaterina sai ajalle tyypillisen aatelisneidon kasvatuksen. Hän osasi kotikielensä ranskan lisäksi saksaa ja italiaa. Hänen veljensä saivat hyvän koulutuksen parhaissa sisäoppilaitoksissa, veli Alexander opiskeli jopa Versailles'ssa. Veljille tilattiin kirjoja Euroopasta. Jekaterinasta kasvoi intohimoinen lukija ja nopeasti hänellä oli 900 niteen kirjasto. Vorontsovien palatsissa hän tapasi politiikan ja tiedemaailman johtajia ja ulkomaisia lähettiläitä. Jekaterina hämmästytti keskustelutaidoillaan ja älyllään. Jekaterina kiinnostui valitusajattelijoiden teoksista ja luki Montesquieuta, Voltairea ja Rousseauta, josta ei kuitenkaan pitänyt. <ref name="Calinger77">Calinger and Polyakhova 2007, s. 77</ref> Hänestä kasvoi valistusajan liberaalin älymystöeliitin edustaja. Vuonna 1759 Jekaterina avioituu ruhtinas Mihail Daškovin kanssa. <ref group="Turoma"> Turoma 2014, s. 35-38</ref>
 
[[File:Sankt Petersburg Woronzow-Palast Panorama-Winter.jpg|thumb|800px|center|Jekaterina Romanovna kasvoi Vorontsovin palatsissa, Pietarissa]]
 
==Ystävyys Katariina II kanssa ja osallisuus tämän vallankaappaukseen==
 
Jekaterina Daškova syntyi [[kreivi]] Roman Vorontsovin perheeseen. Lapsuutensa hän vietti setänsä, valtionkansleri [[Mihail Illarionovitš Vorontsov|Mihail Vorontsovin]] kodissa.<ref name="BSE">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 7 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1972 | Sivu = 564 | Tunniste = }}</ref> Nuoruudessaan hän oli suuriruhtinatar Jekaterina Aleksejevnan, tulevan keisarinna [[Katariina II|Katariina II:n]] läheinen ystävä. Vuonna 1762 Daškova osallistui Katariina II:n valtaan nostaneeseen palatsivallankumoukseen, mutta joutui pian epäsuosioon.<ref name="Sankt-Peterburg-Petrograd-Leningrad">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravočnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1992 | Sivu = 173 | Tunniste = ISBN 5-85270-037-1}}</ref> Vuodesta 1769 lähtien Daškova asui ulkomailla, missä hän tapasi tunnettuja poliitikkoja, kirjailijoita ja tiedemiehiä kuten [[Adam Smith]], [[Voltaire]] ja [[Diderot]].<ref name="BSE" />
 
==Tiedeakatemian johtajana==
 
Palattuaan Venäjälle vuonna 1782 Daškova pääsi jälleen keisarinnan suosioon. Vuonna 1783 hänestä tuli [[Venäjän tiedeakatemia|Pietarin tiedeakatemian]] ja samaan aikaan perustetun venäjän kielen akatemian johtaja.<ref name="Sankt-Peterburg-Petrograd-Leningrad" /> Daškova perusti ''Sobesednik ljubitelei russkogo slova'' (1783–1784) ja ''Novyje ježemesjatšnyje sotšinenija'' (1786–1794) -lehdet ja kehitti venäjänkielistä tieteellistä toimintaa. Hänen aloitteestaan julkaistiin kuusiosainen venäjän kielen sanakirja ''Slovar Akademii Rossijskoi'' (1789–1794). Vuonna 1796 [[Paavali I]] erotti Daškovan tehtävistään.<ref name="BSE" />
Rivi 9 ⟶ 20:
 
==Lähteet==
* Calinger, Ronald S. and Polyakhova, Elena N., 2007: Princess Dashkova, Euler, and the Russian Academy of Sciences. Teoksessa Leonhard Euler: Life, Work and Legacy. Robert E. Bradley and C. Edward Sandifer (Editors). Pages 1-534. Studies in the History and Philosophy of Mathematics. Volume 5, 75-95.
* ''Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa''. Toimittaneet Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi ja Marja Sorvari. 2014. Gaudeamus Helsinki University Press. ISBN 978-952-495-333-7
* Turoma, Sanna 2014: Katariina Suuren varjossa. Teoksessa ''Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa''. Toimittaneet Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi ja Marja Sorvari, 24-51.
{{Commonscat|Yekaterina Romanovna Vorontsova-Dashkova}}
==Viitteet ==
<references group="Calinger"/>
<references group="Turoma"/>
{{viitteet}}