Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 185.38.2.1 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kallerna tekemään versioon.
→‎Retki: kirjoitusvirhe
Rivi 3:
==Retki==
 
On uskottu, että vuonna 11556969 Ruotsin kuningas [[Eerik Pyhä]] (Eerik IX Jedvardinpoika) ja Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrik]] matkasivat [[Ruotsi]]sta Lounais-Suomeen sotajoukon kanssa. Kun kuningas palasi takaisin Ruotsiin, piispa jäi järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan.
 
Tiedot ensimmäisestä ristiretkestä perustuvat 1270-luvulla kirjoitettuun ''[[Pyhän Eerikin legenda]]an'', jota ei kuitenkaan voi pitää luotettavana lähteenä.<ref name="Vahtola_1987">{{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo (toim.) | Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-0-14253-0|Luku=Eerik-kuningas ja Henrik-piispa Suomessa, kirj. Jouko Vahtola|Sivu=|Sivut=48-52}}</ref> Piispa Henrikin kohtalosta kertovat puolestaan [[Pyhän Henrikin legenda]] Turusta vuoden 1300 paikkeilta<ref name="ERA_1985_24" /> sekä ''[[Piispa Henrikin surmavirsi]]''. Edellinen on laadittu muokkaamaan piispa Henrikin hautakirkosta ja [[Köyliö]]stä maineikasta ''palvontapiiriä''.<ref name="ERA_1985_26">Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 26</ref> Jälkimmäinen puolestaan on suomenkielinen, [[kalevalainen runous|kalevalamittainen kansanruno]], joka kirjoitettiin muistiin vasta 1600-luvulla, vaikka luultavasti syntyikin jo keskiajalla. Surmavirren mukaan kieron vaimonsa valheiden yllyttämä talonpoika [[Lalli]] tappoi Henrikin [[Köyliönjärvi|Köyliönjärven]] jäällä kirveellä.[[Tiedosto:Erik den helige och biskop Henrik.jpg|pienoiskuva|469x469px|Keskiaikainen kuvaus [[Eerik Pyhä|Eerik Pyhän]] ja Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrikin]] matkasta Suomeen.|vasen]]