Avaa päävalikko

Muutokset

32 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
Lisättiin edelleen väliotsakkeita
Nykyinen [[avohakkuu|avohakkuisiin]] perustuva metsätalous haittaa kuitenkin käytännössä suuresti esimerkiksi marjastusta.<ref name="Tapio_Klen">MMT Tapio Klen: Mustikan juurista nousee nopeasti uusia versoja. Helsingin Sanomien mielipidesivu 16.8.2013, B 10</ref>
 
== Metsätalouden ekologinen kestävyyskestäväkehitys ==
 
Metsätaloudella on haitallisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi mustikka kuolee avohakkuiden seurauksena palaten metsään vasta 40 vuoden kuluttua. Nettomääräisesti puolet mustikkametsistä onkin kadonnut metsänhoidon seurauksena viimeisen 50 vuoden aikana.<ref name="Tapio_Klen" /> Mustikan elvyttyä metsää voi käyttää marjastukseen tyypillisesti vain parin vuosikymmenen ajan, koska metsä hakataan usein jo 60 vuoden ikäisenä.
 
=== Ekologinen kestävyys ===
[[Talousmetsä]] on lajistoltaan köyhempää kuin luonnontilainen metsä, sillä metsänomistaja pyrkii usein kasvattamaan vain taloudellisesti kannattavia puulajeja tavalla, joka takaa suurimman tuoton. Näin ollen monet luontaiset puulajit ovat käyneet harvinaisemmiksi, ja ekosysteemit ovat lajirikkauden vähetessä käyneet köyhemmiksi. Myöskään lahopuuta ei talousmetsissä juuri esiinny, sillä metsätaloudessa pyritään poistamaan puut ennen niiden luontaista kuolemista. Ojitukset ja purojen perkaamiset ja lähteiden kuivattamiset ovat myös vaikuttaneet metsien rakenteeseen. Nykyisissä metsähoitosuosituksissa pyritään kuitenkin ohjaamaan metsänomistajia käsittelymenetelmiin, joista koituisi vähemmän haittaa metsäluonnolle ja sen monimuotoisuudelle. Metsälaki ja -asetus (1200/1996) sekä Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja -asetus (160/1997) määrittelevät vaaditun luonnonhoidon minimitason.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096|Julkaisija = Edita Publishing Oy|Julkaisu = Finlex|Nimike = Luonnonsuojelulaki|Viitattu = 12.9.2014|Ajankohta = 20.12.1996}}</ref>
 
=== Taloudellinen kestävyys ===
Metsätalouden harjoittamisen taloudellinen kestävyys on pyritty ottamaan Suomessa huomioon jo 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Tämä tarkoittaa, että metsiä on pyritty käsittelemään siten, että tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet eivät kärsi nykyhetken toiminnasta, vaan seuraavan kiertoajan päätyttyä puustoa olisi jälleen sama määrä hakattavaksi. Tavoitteena on voinut olla myös tasaiset hakkuutulot, mikäli metsämaata on omistettu niin paljon, että puustoa on voitu hakata ja uudistaa esimerkiksi viiden vuoden välein. Tällöin on käytetty normaalimetsän käsitettä, jolloin vuotuinen hakkuumäärä ei ylitä vuotuista kasvua, ja kaikkia ikäluokkia edustavia metsiköitä on tilalla yhtä paljon.
 
=== Metsätalouden sosiaalinenSosiaalinen kestävyys ===
 
Metsien virkistyskäyttö kuuluu metsätalouden sosiaaliseen kestävyyteen. Monissa maissa metsien käyttö virkistykseen on kuitenkin kielletty ilman maanomistajien lupaa.
 
=== Metsätalouden kulttuurinenKulttuurinen kestävyys ===
 
Metsätalouden kulttuuriseen kestävyyteen on määritelty kuuluvaksi muun muassa [[uskonto|uskonnon]] harjoittaminen. Monilla [[alkuperäiskansa|alkuperäiskansoilla]] on metsissä [[pyhä|pyhiä]] paikkoja ja [[rituaali|rituaaleja]], jotka suoritetaan metsissä. Metsistä saadaan myös monia perinteisiä lääkeaineita sekä rituaalimenoissa käytettäviä kasveja. Metsän katoaminen tai rakenteen muuttuminen voi uhata kulttuurin olemassaoloa, mikäli sen harjoittamisen edellytykset katoavat.
2 067

muokkausta